29.04.2022

Turussa käynnistyy tutkimus musiikin terveysvaikutuksista – mukana Tyks Neurokeskus, Kaskenmäen kotikonsertit ja Naantalin Musiikkijuhlat

Tyksissä on jo pitkään tehty professori Seppo Soinilan johdolla uraauurtavaa tutkimusta musiikin vaikuttavuudesta neurologisten potilaiden kuntoutuksessa. Nyt käynnistymässä on uusi tutkimus, jossa arvioidaan virtuaalilaseilla välitettävän konsertin käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriöiden akuuttivaiheessa ja kuntoutuksessa sekä muistisairailla potilailla.

Virtuaalitekniikka mahdollistaa konserttitallenteen kokemisen aiempaa aidompana

Turkulainen Kaskenmäen kotikonsertit ja siinä työskentelevät pianistit Pauli Kari ja Maria Männikkö ovat kehittäneet ja testanneet jo aiemmin virtuaalilasien käyttöä konserttien välittämiseen sekä Suomessa että ulkomailla. Kimmokkeen kehitystyölle he saivat Pauli Karin taannoisesta alppionnettomuudesta ja siitä selviytymisestä. Nyt 360VR-konserttikonseptin kehitystyö jatkuu, tällä kertaa neurologiseen tutkimukseen linkitettynä.

– Virtuaalilasejamme on testattu lukuisilla sairaala- ja kotihoidossa olevilla potilailla. Yhdysvalloissa saimme mahdollisuuden kokeiluun halvaantuneilla lapsipotilailla. Musiikin tuottama välitön ilo oli ilmeinen ja vierestä nähtynä sydäntä lämmittävä kokemus, Pauli Kari kertoo.

– Erään kuntoutuspotilaan havaittiin alkavan soittaa virtuaalilaseja kokeillessaan ilmapianoa, vaikka hänen ei vammansa vuoksi olisi pitänyt pystyä siihen. Musiikki palautti hänen mieleensä lapsuuden ajat, jolloin hän oli harrastanut pianonsoittoa, Kari jatkaa.

Naantalin Musiikkijuhlien konsertti kuuluviin sairaalassa ja hoivakodeissa

Naantalin Musiikkijuhlien 17.6. Naantalin kirkossa järjestettävä Valoa ja varjoja -konsertti taltioidaan virtuaalitekniikalla niin, että se on sairaala- ja hoivakotipotilaiden koettavissa virtuaalilaseilla vuoden loppuun asti. Käyttäjien kokemukset kerätään systemaattisesti ja menetelmän soveltuvuutta arvioidaan kunkin yksikön hoitotyön kehittämisen näkökulmasta, mutta myös musiikkilääketieteellisenä tutkimuksena Seppo Soinilan tutkimusryhmässä.

Musiikkijuhlien aikana järjestetään myös yleisöseminaari, jossa kerrotaan musiikin terveysvaikutuksista ihmisen koko elinkaaren aikana, vauvasta vaariin. Musiikki terveytesi ylläpitäjänä -seminaarissa esitellään kansantajuisesti viimeisimmät tieteelliset tutkimustulokset musiikin vaikuttavuudesta lapsen sosiaalisessa kypsymisessä, aikuisen stressin eri ilmenemismuotojen hallinnassa sekä vanhuuteen liittyvien terveyshäiriöiden lievittämisessä ja kuntoutuksessa.

Seminaarissa puhuvat professorit Minna Huotilainen, Teppo Särkämö sekä Seppo Soinila. Huotilainen on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, joka on tutkinut musiikin vaikutuksia lapsen kehitykseen sikiökaudesta kouluikään. Särkämö on Helsingin yliopiston neuropsykologian apulaisprofessori, jonka tutkimukset ovat mm. osoittaneet, että laulamisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ikäihmisen ja muistisairaan tiedonkäsittelykykyyn. Soinila on Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori, joka on yli 20 vuoden ajan tutkinut musiikin vaikuttavuutta aivoinfarktipotilaiden kuntoutumisessa ja luennoinut musiikin vaikutuksista stressiin.

Yleisölle avoin ja maksuton seminaari järjestetään Naantalin Kristoffer-salissa perjantaina 17.6. kello 13-15.

– Olemme ilolla mukana tämänkaltaisessa yhteistyössä, joka tähtää musiikin vaikutusten entistä laajempaan todentamiseen ja hyödyntämiseen. Mahdollistamalla konserttielämys sairaalassa ja hoivakodissa lisätään myös Musiikkijuhlien saavutettavuutta, toteaa Naantalin Musiikkijuhlien toimitusjohtaja Suvi Innilä.

Lääketieteellinen tutkimus on osoittanut musiikin parantavan voiman

Musiikin kuuntelun tiedetään vaikuttavan aivoissamme hyvin laaja-alaisesti. Puhtaan kuuntelukokemuksen lisäksi käynnistyvät tunteita, motoriikkaa ja tiedonkäsittelyä säätelevät järjestelmät mukaan lukien muistikoneisto. Aivojen palkitsemisjärjestelmä (mielihyväkeskus) aktivoituu, minkä seurauksena mieliala kohenee ja sairauden aiheuttama masennus lievittyy. Terveillä henkilöillä musiikin osoitettu vaimentavan stressitilaan liittyviä haitallisia muutoksia verenkiertoelimistössä, hormonijärjestelmässä ja vireystilan säätelyssä.

Suomalaiset tutkijat ovat olleet keskeisesti mukana osoittamassa, että musiikki mm. parantaa lapsen kielellistä oppimista ja päivittäinen mielimusiikin kuuntelu nopeuttaa toipumista kielellisistä häiriöistä esim. aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Kuorolaulu parantaa paitsi henkistä, myös fyysistä hyvinvointia. On myös lisääntyvää näyttöä siitä, että aktiivinen musiikin harrastaminen pienentää muistisairauden riskiä myöhemmällä iällä.

Tutkimuksen tavoitteena uudenlainen kulttuuripalvelu hoitotyön osaksi

Nyt käynnistyvässä hankkeessa mahdollistetaan Naantalin musiikkijuhlien konsertin kokeminen virtuaalilaseilla henkilöille, jotka sairauden aiheuttamien rajoitteiden vuoksi eivät voi saapua konserttiin paikan päälle. Hankkeeseen liittyvässä tutkimuksessa arvioidaan virtuaalitodellisuuden soveltuvuutta säännöllisenä, todentuntuisena kulttuurikokemuksena muun hoidon osana.

Kohderyhmiä ovat aivoinfarktin akuuttivaiheessa sairaalahoidossa tai kuntoutusjaksolla olevat Tyksin neurologian vuodeosaston potilaat sekä muistisairauden vuoksi Naantalin Aurinkosäätiön hoivakodissa asuvat henkilöt. Osallistujilta kerätään palaute, jonka perusteella arvioidaan virtuaalilasien teknistä soveltuvuutta, osallistujien subjektiivista kokemusta ja mahdollisia rajoitteita ja haittoja. Henkilökunnalta kerätään arviot musiikkikuntoutuksen vaikutuksista hoitotyön kuormittavuuteen. Tulosten pohjalta on tarkoitus kehittää sekä laajemman tieteellisen tutkimuksen protokollaksi sopiva toimintamalli että hoitoyksiköiden ja yksittäisten henkilöiden käyttöön soveltuva kulttuurintarjontapalvelu.

Virtuaalilasien terapeuttista vaikuttavuutta yllä mainituissa kohderyhmissä ei ole aikaisemmin tieteellisesti tutkittu. Aikaisemman tutkimuksen nojalla on perusteltua olettaa, että virtuaalilasien kautta välittyvä kuuntelukokemus yhdistettynä reaaliaikaiseen visuaaliseen ympäristöön tuottaa vahvemman kokemuksen kuin pelkkä äänitallenne.

– Tavoittelemme kriittisesti tuotettua tietoa, jonka perusteella musiikin kuuntelu turvallisena lääkkeettömänä hoitomuotona voitaisiin ottaa rutiinikäyttöön tehostamaan vakiintuneita hoitomuotoja. Tämä keventäisi sitä kuormaa, minkä ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn menetys aiheuttaa yksilölle, hänen läheisilleen ja koko yhteiskunnalle, toteaa Seppo Soinila.

Festivaalin sivuille

Lisää aiheesta

03.01.2023

Naantalin Musiikkijuhlat julkisti ensimmäisen Elina Vähälän suunnitteleman ohjelman

Uusi taiteellinen johtaja on uudistanut esiintyjäjoukkoa ja tuonut konsertteihin vahvemmat teemat Naantalin Musiikkijuhlien pääfestivaali toteutetaan jälleen 6.-17.6.2023. Ohjelman on suunnitellut ensimmäistä kertaa viulisti Elina Vähälä, joka nimettiin tapahtuman taiteelliseksi johtajaksi viime kesänä tehtävässä yli 40…

Lue lisää

29.12.2022

Naantalin Musiikkijuhlat julkisti vuoden 2023 ilmeensä – keskiössä kansainvälisesti palkitun kuvittajan räväkkä teos

Kesäkauden perinteisesti avaavan Naantalin Musiikkijuhlien vuoden 2023 vuosi-ilme on julkistettu. Ilme perustuu Laura Merzin Soittajat-teokseen. – Naantalin Musiikkijuhlat on kokonaiselämys, johon kuuluu konserttien, kohtaamisten ja Naantalin idyllisen miljöön ohella olennaisesti myös visuaalisuus. Siksi kutsumme vuosittain kuvataiteilijat…

Lue lisää

09.12.2022

Naantalin Musiikkijuhlien vuoden 2023 ensimmäiset konsertit myyntiin

Julkaistavia konsertteja tähdittävät muun muassa Sibelius-viulukilpailun voittaja Inmo Yang, Liza Ferschtman, Helena Juntunen, Barry Douglas, Paavali Jumppanen sekä Samuli Edelmann. Naantalin Musiikkijuhlien vuoden 2023 ensimmäiset konsertit tulevat myyntiin perjantaina 9.12.  Kesän festivaaliohjelman on suunnitellut ensimmäistä…

Lue lisää