14.06.2024

Kuopio Tanssii ja Soi: Ensimmäinen Tanssin Nuori Tekijä -palkinto on myönnetty Biret ja Gáddjá Haarla Pieskille

Uuden palkinnon avulla halutaan tukea uuden sukupolven taiteilijoiden työllistymistä, johon etenkin korona on vaikuttanut viime vuosina hyvin negatiivisesti. Palkinnolla on tarkoitus rohkaista nuoria tanssitaitelijoita tekemään omaäänistä taidettaan sekä auttaa heitä eteenpäin urallaan. Palkinnon arvo on 8000,00 euroa.

Palkinnon saajista

Palkinnon rahoittaa Keele-säätiö, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää liikunnallista elämänasennetta sekä tukea taidetta, tiedettä ja kulttuuria. Palkinto on osa suurempaa säätiön tukemaa kokonaisuutta, jossa tuetaan eri alojen nuoria ja kotimaisia taiteilijoita.

Biret Haarla Pieski ja Gáddjá Haarla Pieski (s. 2000) ovat Utsjoelta, Dalvaksen kylästä kotoisin olevia saamelaisia tanssijoita. He aloittivat tanssimisen Norjan puolella Saamenmaata Karasjoen kulttuurikoulussa; valmistuivat Kansallisoopperan Balettioppilaitoksesta 2019 ja Tanssitaiteen kandidaateiksi Brysselistä, koulusta P.A.R.T.S (Performing Arts Research and Training Studios) 2022. Teoksensa Starting from Staring -Čalmmiid Čađa esitettiin mm. Brysselissä Art & Land – EU Sámi viikolla 2022. He ovat työskennelleet teatteriohjaaja Pauliina Feodoroffin ja työryhmän kanssa Matriarkaatti esityksessä, Sámi Paviljonki, Venetsian Biennaali 2022 ja kuvataiteilija Outi Pieskin kanssavideo-installaatiossa Guhte Gullá / Here to Hear, Helsinki Biennaali 2021.

Palkintoraadin perusteista

Palkintoraadin puheenjohtaja, Kuopio tanssii ja soin taiteellinen johtaja Riku Lehtopolku sanoi raadin työn olleen haastavaa, koska hyviä ehdokkaita oli useita. Valinta osui Haarla Pieskin sisaruksiin, koska heillä on tekemisessään jo selvästi oma ilme ja kriittinen näkemys. He kulkevat omia polkujaan ja ovat jo nyt ansioituneita ja olleet esillä merkittävissä yhteyksissä, mm. Helsinki Biennaalissa ja Venetsian Biennaalissa. Haarla Pieskin siskokset ovat myös pioneereja saamelaisen nykytaiteen esiintuomisessa kulttuuriperintöään kunnioittaen.

Muina palkintoraadin jäseninä toimivat Marjo Kuusela, Pirjo Yli-Maunula ja Sonya Lindfors.

Voittajien tulevaisuudensuunnitelmista ja tulevista teoksista

Matriarkaatti-teoksen esityksiä on tulossa Saksaan. He myös jatko-työstävät esitys-konserttia Juovssaheaddji – The Rematriator, jota esitetään ensi vuonna Norjassa yhdessä kirjailija Niillas Holmbergin ja säveltäjä Jakop Janssønnin ja Arktisk Filharmonin kanssa, jonka lisäksi he työskentelevät erinäisissä muissa projekteissa.

Miltä palkinnon saaminen voittajista tuntuu ja miten palkintorahat käytetään?

– On suuri kunnia saada palkinto ja tunnustusta omasta työstä. Kiitos siitä raadille, Kuopio Tanssii ja Soille sekä perheellemme ja ystäville, ketkä ovat meitä tukeneet vuosien varrella.

– Aiomme käyttää palkintorahat Rástegáisan pyhän tunturialueen suojelemiseen tarvittavaan työhön, sekä kohdistaa huomiota palkinnon rahoittajana toimivan Keele-säätiön puheenjohtajan osallisuuteen saamelaiskulttuuria uhkaavassa Davvi-tuulivoimapuisto-hankkeessa, Rástegáisanalueelle Norjan ja Suomen Saamelaiskäräjien sekä muiden merkittävien tahojen laajasta vastustuksesta huolimatta.

– Hankkeen toteuttaminen vaarantaisi alueen biologista monimuotoisuutta, sekä poronhoitoon tarvittavia laidunalueita, mikä puolestaan heikentäisi saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiä. Hanke ei ota huomioon saamelaista kulttuuriympäristökäsitystä, joka pohjautuu perinnetietoon eli saamelaisen kulttuuriympäristön henkiseen – näkymättömään ulottuvuuteen, joka elää yhteisön sisällä eikä siksi usein avaudu saamelaisyhteisön ulkopuolelle. Vihreä siirtymä täytyy tapahtua paikallisyhteisöjen kanssa neuvotellussa yhteisymmärryksessä, sekä alkuperäiskansojen oikeuksia rikkomatta. Tämä tarina on saatava kuuluviin, sillä vielä ei ole liian myöhäistä toimia!

Miten saamelaisuus näkyy heidän työssään?

Taiteella on suuri merkitys yhteiskunnallisissa ja poliittisissa asioissa, joihin ei tunnu voivan vaikuttaa edes olemassa olevalla lainsäädännöllä. Taiteellamme pyrimme ohjaamaan huomiota asioihin, kuten saamelaisten oikeuksiin. Uskomme, että taiteella voi laajentaa ymmärrystä, luoda yhteyttä ihmisten välille, jakaa tietoa ja ennen kaikkea herättää tunteita ja empatiaa. Saamelaisyhteisö tarvitsee liittolaisia ja koen, että taiteen kautta liittolaisuuksia on mahdollista rakentaa ja näin on alkanut jo tapahtua. Taiteen kautta on mahdollista luoda voimaannuttavia ja parantavia kokemuksia itse saamelaisen yhteisön sisällä.

Festivaalin sivuille

Lisää aiheesta

28.06.2024

Kuopio Tanssii ja Soi ylitti kävijämäärätavoitteensa

Festivaali houkutteli Kuopioon tuhansia tanssin ystäviä enemmän viime vuoteen nähden. Kuopio Tanssii ja Soi täytti tänä vuonna järjestäjien odotukset niin kävijämäärän kuin esitysten täyttöasteiden kannalta. Kävijämäärätavoite oli 35 000, joka ylitettiin. Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Balettioppilaitoksen…

05.04.2024

Kuopio Tanssii ja Soi: Kuopio julistautuu tanssin kaupungiksi – kaupungin tanssitoimijat yhdistivät voimansa

Kuopiolaiset tanssitoimijat yhdistivät osaamisensa ja julistavat Kuopion virallisesti tanssin kaupungiksi Kallavesj’-messujen yhteydessä. Kuopio on nyt virallisesti tanssin kaupunki. Kuopiolaiset tanssialan organisaatiot Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali, Tanssiteatteri Minimi ja Itä-Suomen tanssin aluekeskus panivat alulle tanssin…

13.12.2023

Kuopio Tanssii ja Soi: Kuopion viulukilpailu pelastetaan yhteistyöllä

Kuopio Tanssii ja Soi ry. ottaa järjestelyvastuun valtakunnallisesti merkittävästä ja perinteikkäästä viulukilpailusta. Kuopion viulukilpailun tulevaisuus näytti vielä syksyllä olevan vaakalaudalla. Syynä oli kilpailun järjestelyistä vastaavan Kuopion Musiikinystäväin Yhdistyksen taloudellinen tilanne. Yhdistys ajautui taloudelliseen umpikujaan, sillä…