Kuopio Tanssii ja Soi

FM Olli Ahlroos: Kuopio Tanssii ja Soi

1960-luvulla syntyi Suomeen kesäfestivaaleja kuin sieniä sateella. Tuolloin Kuopiossakin syntyi ajatus järjestää kaupunkiin kansainvälisesti huomiota herättävä kesätapahtuma. Vuonna 1967 Kuopion kaupungin silloinen orkesterinjohtaja Lauri Siimes, palattuaan opintomatkaltaan Yhdysvalloista, ideoi Kuopioon musiikki- ja musiikkiteatteritapahtumaa. Kun vihdoin vuonna 1968 Siimeksen, kaupunginjohtaja Eino Luukkosen ja teatterijohtaja Aimo Hiltusen rinnalle ideariiheen osallistui Kuopion balettikoulun vastavalittu johtaja Elsa Sylvestersson, sai alkunsa idea tanssin ja erityisesti baletin roolista tapahtuman yhtenä teemana.

6.–14.6.1970 järjestettiinkin Kuopioon ensimmäinen kansainvälinen tanssifestivaali, silloin vielä nimeltään ”Kuopio tanssii”. Kuitenkin koko 70-luvun festivaali tarjosi yleisölle vielä Siimeksen vaikutuksesta runsaan puhallinmusiikkiohjelmiston. Seuraavana vuonna festivaali nimettiinkin uudelleen ja sanat ”…ja soi” liitettiin festivaalin nimeen. Vasta vuonna 1984 musiikin osuus jäi festivaaleilla nimelliseksi ja festivaali alkoi keskittyä melkeinpä ainoastaan tanssiin.

Huomionarvoista jo ensimmäisen vuoden festivaalissa oli sen kansainvälisyys ja laaja, tyylirajoja rikkova esitysrepertuaari. Ensimmäisen festivaalikesän uudentanssin tarjonnasta vastasivat ruotsalainen Cullberg-baletti, yhdysvaltalainen Carry Rick ja suomalaisen modernismin edelläkävijäryhmä Praesens.

Tämä ennakkoluuloton ohjelmisto ja laadukkaiden vierailijoiden esiintyminen jo ensimmäisten vuosien aikana sekä ensimmäisen vuosikymmenen aikana hioutunut festivaalin konsepti takasivat festivaalille nopeasti oman paikkansa suomalaisella kulttuurikentällä. Ensimmäinen vuosi toi mukanaan myös tuleville vuosille ja koko festivaalille leimaa antavan kritiikin ryöpyn. Huolimatta esimerkiksi avantgardistisen Praesens-ryhmän mukana olosta, klassisen ohjelmiston vuoksi festivaali ja Kuopion kaupunki saivat osakseen syytöksiä eliittitaiteen suosimisesta. Alusta asti – ehkä osittain saadun kritiikin vuoksi – festivaali onkin pyrkinyt tarjoamaan myös ilmaista ohjelmistoa ja se on pyrkinyt suuntaamaan festivaalia näkyvästi aktiiviyleisön lisäksi tavallisille kaupunkilaisille.

Suomalaisen tanssin historiaan ja tanssifestivaalin hyväksyttävyyteen kriittisessä vasemmistolais-kulttuuripoliittisessa ilmapiirissä vaikutti suuresti myös tanssiryhmä Raatikon läpimurto Kuopiossa vuonna 1974. Marjo Kuuselan Väki ilman valtaa -teos voidaan nähdä tärkeänä sillanrakennuksena festivaalin ja sen vasemmistokriitikoiden välillä.

Festivaali tuntui kritiikistä huolimatta osuneen kultasuoneen, sillä se oli Pohjolan ainoa tanssifestivaali ja ainutlaatuinen myös melkein koko maailmassa. Seuraavat vuodet vahvistivat menestystä hienoilla vierailuilla, joista esimerkiksi Helsingissä osattiin vain haaveilla. Vuonna 1971 nähtiin Kuopiossa muun muassa englantilainen Ballet Rambert ja seuraavana vuonna Carolyn Carlsonin tähdittämä ranskalaisen Anne Berangerin ryhmä. 70-luvun alussa syntyi idea kilpailujen ja katselmusten järjestämisestä festivaalien yhteyteen. Myös tanssikurssien tarjonta oli oleellinen osa jo ensimmäisillä festivaaleilla. Tällaisenaan festivaalin tarjonnan runko on pysynyt tänäkin vuonna, reilut kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Festivaalin ensimmäisenä vuosikymmenenä sillä ei ollut lainkaan taiteellista johtajaa. Taiteellisesta johdosta vastasi tuolloin komitea. Ennen nykyistä taiteellista johtajaa Jorma Uotista festivaalien taiteellisina johtajina toimivat vuosina 1981–1992 balettitanssija, professori Doris Laine, jonka panostus festivaaleilla näkyi esitystarjonnan laajentumisena ja yleisenä laadun nousuna; vuosina 1993–1998 muun muassa taide- ja teatteriaineiden opettajana ja taidekriitikkonakin tunnettu Jukka O. Miettinen, jonka johtajuusvuosina festivaalin painotus siirtyi näkyvästi etniseen tanssiin; ja 1999-2001 puolestaan Alpo Pakarinen.

Laajan esitystarjonnan lisäksi viikon verran kestävä Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali tarjoaa tänäkin vuonna viihdyttävää ja ilmaista oheisohjelmaa läpi viikon torilla pyöriville, jäätelöstään nauttiville ihmettelijöille. Myös erilaisia tanssi- ja kehonhuollon kursseja on tarjolla yhtä lailla nykytanssin ammattilaisille kuin pienille lapsille ja muille vasta-alkajille. Ohjaajina kursseilla toimii kotimaisia ja ulkomaalaisia alan huippuja.

Toiminnanjohtaja Anna Pitkäsen mukaan festivaalin suosio on vuosikymmenien mittainen työvoitto. ”Festivaalin suosio on pitkän ja näyttävän historian – ammattitaitoisen, sitoutuneen henkilökunnan työskentelyn tulosta; onnistuneen festivaalin rakentaminen on tuhansista pienistä palasista muodostuvan pitkäjännitteisen yhteistyön tulosta. Niin menestymiset kuin epäonnistumisetkin on jaettu yhdessä niistä oppien”, kertoo Pitkänen ja jatkaa: ”Menestykseen vaikuttaa ratkaisevasti paikkakunnan myötämielinen ilmapiiri festivaalia kohtaan”.

(Ote artikkelista Tanssi-Instituutiot Suomessa, osa 3 www.liikekieli.com 2007).

Linkki Kuopio Tanssii ja Soin FaceBook-sivuille.