
18.02.2025
XXIX Mäntän kuvataideviikoilla sanotaan EI!
Luvassa on näyttelyn historian laaja-alaisin kuratointiprosessi.
Kesän 2025 Mäntän Kuvataideviikkoja tarkastellaan kieltosanan kautta.
EI-linssin läpi havainnoidaan muun muassa paikallisuutta, lapsuutta ja vanhemmuutta, ihmisen ympäristöä, perinteitä sekä mieltä ja kehoa. XXIX Kuvataideviikot pohtii myös taidekuratointia eri näkökulmista. Noin 40 nykytaiteilijan lisäksi luvassa on näyttelyn historian laaja-alaisin kuratointiprosessi lukuisine kanssakuraattoreineen.
Teemana yllättävän lavea ”EI!”
– EI on pieni, vahva ja vaikea sana. Samaan aikaan, kun minut kutsuttiin Kuvataideviikkojen kuraattoriksi, lapseni oli siinä iässä, että hän vastasi jokaiseen kysymykseeni: EI! Se sai minut miettimään, miksi identiteettimme rakentuu pitkälti sen kautta, mitä me emme ole. Silti, aikuisena minua muistutetaan toistuvasti, että täytyisi opetella sanomaan ei, Krister Gråhn avaa teeman taustoja.
– EI on ehdottomuudessaan yllättävän lavea. Se ei merkitse vain ulkopuolelta asetettuja rajoitteita, vaan EI on myös sisäsyntyistä vastavoimaa. EI merkitsee jotain, mitä emme enää hyväksy tai usko todeksi. EI on itsemäärämisoikeutta ja tasa-arvoa, mutta se synnyttää myös sensuuria ja rasismia. On olemassa kieltoja, joita pidämme niin itsestäänselvinä, että emme niitä edes huomaa, ja taas sellaisia, jotka saavat meidät kysymään: miksi EI?, Gråhn jatkaa.
Loppu kuraattorin yksinvallalle
Perinteisen ja ajankohtaisen nykytaiteen katselmuksen lisäksi ensi kesän Kuvataideviikoilla nähdään myös, miten taidekuratointi asetetaan luupin alle. Pohdinnan keskiössä on kuratoinnin, eli taiteellisen johtamisen, vallan ja vastuun jakautuminen. Krister Gråhn on kutsunut mukaan joukon kanssakuraattoreita, jotka ovat taidekentän eri roolien asiantuntijoita.
Heidän kauttaan Kuvataideviikoille saadaan ennennäkemättömän laaja-alainen kattaus tekijöitä ja teemoja. Kanssakuraattorien työ lähtee pitkälti paikallisuudesta ja Mänttä-Vilppulasta Kuvataideviikkojen toimintaympäristönä.
– Ajatuksena on kuraattorin yksinvallan purkaminen ja toimenkuvan avaaminen. Tällä pyritään viemään Kuvataideviikkoja instituutiona kohti yhteisöllisempää, keskustelevampaa sekä taidetta ja arkea yhdistelevämpää suuntaa. Toivon pääseväni myös eroon taideprojekteihin liittyvästä kertaluonteisuudesta. Kuvataideviikoista pyritään luomaan kokonaisuus, jossa taiteen ympärille linkittyvät toiminnot ovat kiinteä osa näyttelyä – eivät päälleliimattuja oheistapahtumia, Gråhn selittää.
Kanssakuraattorit siirtelevät nykytaiteen raja-aitoja
XXIX Kuvataideviikoilla nykytaiteen raja-aitoja siirrellään kanssakuraattorien työn kautta muun muassa arkkitehtuurin, muotoilun, kaupunkisuunnittelun, taidekasvatuksen, teatterin, korutaiteen, yleisötyön, taidekirjoituksen sekä dokumentoinnin keinoin. Kaikilla kanssakuratointiin osallistuvilla on vuosien kokemus oman alansa käytännöistä sekä vahva asiantuntemus omalta kentältään.
XXIX Kuvataideviikkojen kanssakuraattorit
Arkkitehti ja tekniikan tohtori Iida Kalakoski, MW-kehitys Oy ja sen toimitusjohtaja Otto Huttunen.
Opettaja Hannele Karppinen, kuvataiteilija Heidi Saramäki ja Mänttä-Vilppulan kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Antti Korkka.
Ihmisyyden tunnustajat, teatteriammattilainen Satulia Saarilehto & kuvataiteilija Paula Tella.
Kuvataiteilija Elina Försti & arkkitehti ja tekniikan tohtori Iida Kalakoski.
Taidehistorioitsija Kaija Kaitavuori.
Väitöskirjatutkija ja kuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen.
Kuvataiteilija ja taidekasvattaja Hanna Rantala.
Runoilija ja kuvataidekriitikko Raisa Jäntti.
Korutaiteilijat Tarja Tuupanen & Jenni Sokura.
Kanssakuratoinnin osa-alueet
Kaupunkikaava taideteoksena
Arkkitehti, tekniikan tohtori Iida Kalakosken ja MW-kehitys Oy:n Otto Huttusen johdolla pohditaan kaupunkikaavaa taideteoksena. Tavoitteena on rakentaa visio siitä, millainen olisi taiteilijoille suunniteltu asuinalue, ja kuinka se voitaisiin toteuttaa kiinnittäen huomiota taiteilijoiden työskentely- ja toimintaedellytyksiin, omaehtoiseen asumiseen, luovuuteen, luontosuhteeseen sekä kestävyyteen.
518 kaupunkiviiriä
Opettaja Hannele Karppisen, kuvataiteilija Heidi Saramäen ja kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Antti Korkan johdolla kaikki 518 mänttä-vilppulalaista esi- ja alakoululaista kutsutaan mukaan pohtimaan, mistä he eivät luopuisi kotiseudussaan. Sen pohjalta lapset suunnittelevat kukin oman kaupunkiviirinsä, joita nähdään kesällä 2025 kaupunkikuvassa sekä osana Pekilon näyttelyä.
Näyttelykatalogi 2.0
Vuoden 2025 näyttelykatalogi päätoimittaja on runoilija ja kuvataidekriitikko Raisa Jäntti. Perinteisen painetun julkaisun sijaan katalogi julkaistaan kesän aikana päivittäisinä postauksina Kuvataideviikkojen somekanavilla. Kanssakuraattorit, tapahtumat, taiteilijat ja taideteokset esitellään kokemukseen pohjaavilla teksteillä. Painettu katalogi toteutetaan EI-antologiana, johon kootaan teemaan liittyviä tekstejä eri kirjoittajilta.
Kulttuuriympäristö & rakennussuojelu
Kuvataiteilija Elina Försti ja arkkitehti, tekniikan tohtori Iida Kalakoski tarkastelevat ränsistyvää perinnemaisemaa, korjaamisen ja korjattavuuden kysymyksiä sekä Mänttä-Vilppulan tehdaskaupungin kaupunkikuvaa. Mäntän vanhan Spriitehtaan kohtalo vertautuu pohjanmaan lakeuksien latoihin ja rakennussuojelun kysymyksiin. Työelämän ja yhteiskunnan muutos heijastuu rakennusten arvostuksen kautta.
Taiteen tutkimus taideteoksena
Taidehistorioitsija Kaija Kaitavuoren Museomagiaa-artikkeli vaihtaa roolia Kuvataideviikoilla artikkelista taideteokseksi. Artikkeli valtaa nykyisin näyttelytilana toimivan, vanhan Pekilo-tehtaan valvomon. Tutkimus nostetaan taideteoksen asemaan ja palautetaan lähtökohtaansa. Kesän aikana ei kysytä, mitä taide on, vaan miten taide on?
Taideopastukset
Väitöskirjatutkija ja kuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen kuratoi Kuvataideviikkojen näyttelyopastukset.
Opastusten painopiste on taiteen kokemisessa
Onko taiteen kokemisen eteen nähtävä vaivaa? Opastuksilla kuullaan, miten Kuvataideviikot koetaan erityisestä, esteellisestä tai toislajisesta näkökulmasta.
Lupiinilaboratorio
Kuvataiteilija ja taidekasvattaja Hanna Rantala johdattaa taidekasvatuksen ulos näyttelytilasta kohti taidekaupungin pientareita. Rantalan vetämien työpajojen lähtökohtana on vieraslajeihin kuuluvan lupiinin niittäminen talkoovoimin ja leikkuujätteen jalostaminen uuteen muotoon. Kaikille avoimissa työpajoissa niitetään, kokeillaan lupiinipigmenttejä ja luodaan teos osaksi Pekilon sisäänkäyntiä. Toiminnan lomassa keskustellaan Kuvataideviikkojen kesän 2025 teemoista.
Korutaide & kehon poliittisuus
Korutaiteilijat Tarja Tuupanen ja Jenni Sokura kuratoivat Kuvataideviikoille kansainvälisen korutaiteen kokonaisuuden. Vajaan 20 korutaiteilijan teosten kautta pureudutaan ihmisen kehoon ja sen poliittisuuteen. Erilaiset ruumiilliset ominaisuudet ovat monen aatteen, ideologian, lain, käytännön, arvon ja uskomuksen taustalla.
Ihmisyyden tunnustajat – Aseeton Suomi ja Väinölän kesäteatteri
Ihmisyyden tunnustajien pasifistinen Aseeton Suomi -näyttely kiertää Suomea talvisin. Kesällä 2025 ihmisyyden tunnustajat kuratoivat näyttelystä kattauksen Väinölän ja Sampolan yhteisöjen näyttelytiloihin.
Satulia Saarilehto ja taiteilija Paula Tella työstävät Väinölän kesäteatteriin näytelmän, jonka teemana on muutosvastarinta.
XIXX Kuvataideviikkojen taiteilijat julkistetaan maaliskuussa 2025.
Mäntän kuvataideviikot on Suomen laajin nykytaiteen kesänäyttely. XXIX Mäntän kuvataideviikot on avoinna joka päivä 15.6.-31.8.2025.
www.facebook.com/kuvataideviikot
www.instagram.com/kuvataideviikot
Festivaalin sivuille