17.03.2025
XXIX Mäntän Kuvataideviikkojen taiteilijat on julkistettu – mukana on yhteensä 70 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää
Kesän 2025 Mäntän kuvataideviikkojen taiteilijat on julkistettu. Yhteensä 70 taiteilijasta / taitelijaryhmästä kuraattori Krister Gråhn kutsui mukaan 37 taiteilijaa, ja kanssakuraattorien työn kautta mukaan saatiin 33 tekijää.
Taiteilijavalinnat rajaamisen kautta
”Kuratointi perustuu mukaan ottamiseen ja osaksi liittämiseen. Kieltosanan kautta rajaaminen nousi kuitenkin yllättävän suureksi osaksi prosessia. Karsinnan jälkeen jäljelle jäi ehkä kuitenkin se oleellinen. Tietyllä tapaa koen, että olemme perusasioiden äärellä. Lapsuus ja vanhemmuus, luontosuhde, uskomukset, mielipiteet ja mielentilat yhdistävät meistä jokaista”, Krister Gråhn kertoo.
”Yksi minua pitkään kiinnostanut elämänalue on asuminen, ja sitä kautta päädyin pohtimaan myös yksilön sijoittumista ympäristöön ja yhteiskuntaan, sekä sitä, miten siihen vaikuttavat eri ikävaiheet, ulkoiset tekijät ja vastuu. Ympäristöä käsitellään laajasti – kyse EI ole vain rakennetusta ympäristöstä, vaan myös suhtautumisesta luontoon ja toisiin lajeihin. Laajoista teemoista huolimatta toivon, että yksilö voisi kokea näyttelyssä, että se on hänelle henkilökohtaisesti kuratoitu”, Gråhn toivoo.
Uusi & ennennäkemätön ei automaattisesti merkitse laatua
”Ensi kesänä Mäntän kuvataideviikoilla avautuu mahdollisuus pureutua myös eri taidekäsityksiin, teorioihin ja pohdintoihin siitä, mistä taide muodostuu. Monet valikoituneista teoksista ovat taiteilijoiden olemassa olevaa tuotantoa. Yhteiskunta niiden ympärillä on muuttunut, mutta ne ovat edelleen – ja eri tavalla – ajankohtaisia. Uusi ja ennennäkemätön EI ole synonyymi taiteen laadulle”, Gråhn sanoo.
Krister Gråhnin taiteilijavalinnat
Krister Gråhnin näyttelyyn kutsumat taiteilijat ovat Dorian Bajramovic, Maria Duncker, Eläinoikeus-akatemia, Elina Försti, Ramina Habibollah, Minna Havukainen, Timo Heino, Heikki Hautala, Pauliina Jokela, Jaakko Kahilaniemi, Matias Karsikas, Kastehelmi Korpijaakko, Kalle Lampela, Santeri Lehto, Virve Lilja, Anni Löppönen, Simo Mantere, Heikki Marila, Teemu Mäenpää, Maija Närhinen, One Love Group, Marja Patrikainen, Antti Pussinen, Mikko Rekonen, Repin-instituutin alumnit, Restlessminds, Erkki Saarilehto, Jasu Salmi, Teemu Salonen, Heidi Saramäki, Jere Suontausta, Paula Tella, Tommi Toija, Päivi Tuovinen, Pekko Vasantola, Milja Viita ja Timo Wright.
Kanssakuratointiprosessti
Kuraattori Krister Gråhnille tärkeiksi muodostuneiden aiheiden moniääninen käsittely vaati asiantuntijuutta, jota hänellä itsellään EI ole. Siksi hän kutsui mukaan 14 kanssakuraattoria työskentelemään yhdeksän eri prosessin parissa.
Korutaide & kehon poliittisuus –
kuratointi Jenni Sokura ja Tarja Tuupanen
Kansainvälisen korutaiteen kokonaisuuden teema on kehon poliittisuus. Suomen rajojen ulkopuolelle katsominen mahdollisti kuraattoreille muun muassa tiettyjen korutaiteen klassikoiden kutsumisen yleisön nähtäville.
Osana kokonaisuutta nähdään esimerkiksi materiaalista moniottelua Uudesta-Seelannista, nuoren virolaisen taiteilijan ääretöntä tyttöyttä sekä oivaltavaa esineiden ja kielen leikittelyjä. Korut ovat osa identiteettiä ja sen ilmaisua, mutta niiden identiteetti ei ole sidoksissa paikkaan tai maiden rajoihin, vaan yksilöön itseensä. Ne kulkevat jo lähtökohtaisesti mukana kehoilla. Korun ja ympäristön väleihin liittyy aina jonkinasteista kommunikointia – onko epäpoliittista kehoa tai korua olemassakaan?
Korutaiteilijat: Lin Cheung (UK), Ana Escobar (CO/FR/AE), Benedict Haener (CH), Jussi Järvinen (FI), Liisbeth Kirss (EE), Nadiye (FI), Jasmin Matzakow (DE), Nanna Melland (NO), Maria Nuutinen (FI), Anna Rikkinen (FI), Åsa Skogberg (SE), Hansel Tai (CN/EE), Vivi Touloumidi (GR/DE/BE), Wen-Ju Tseng (UK), Lisa Walker (NZ) ja Zhipeng Wang (CN).
Aseeton Suomi -näyttely –
kuratointi Ihmisyyden tunnustajat
Ihmisyyden tunnustajat -yhteisön Aseeton Suomi -näyttely avautui ensimmäisen kerran vuonna 1979. Teosofiseen maailmankatsomukseen ja pasifistiseen aatemaailmaan perustuvan yhteisön taidenäyttely on sen jälkeen ripustettu yli 200 kertaa eri puolelle Suomea. Kesällä 2025 Ihmisyyden tunnustajat kuratoivat näyttelystä kattauksen Väinölän ja Sampolan yhteisöjen näyttelytiloihin.
– Ihmisyyden tunnustajien yhteisenä pyrkimyksenä on itsekasvatus, ja se synnyttää ainutlaatuisen ympäristön taiteen teolle. Kauneutta ei ole se, mikä silmäämme miellyttää, vaan se, mikä luonnossa ja ihmisessä on todellista, ikuista ja kestävää. Jos kaiken väkivallan, katkeruuden, itsekkyyden sisältämä energia voitaisiin suunnata kulttuurityöhön rauhan puolesta, voisimme luoda jotain ainutlaatuista: aseettoman kansakunnan, yhteisö avaa tavoitteitaan.
Aseeton Suomi -näyttelyn taitelijat: Joonas Peltola, Pekka Peltola, Riitta Pietilä, Erkki Saarilehto, Juha Saarilehto, Merja Saarilehto, Satulia Saarilehto ja Reija Tähtinen.
Kaupunkikaava taideteoksena –
kuratointi Iida Kalakoski ja Otto Huttunen
Mänttä-Vilppula on profiloitunut taidekaupunkina. Kesän 2025 kuvataideviikoilla ajatus taidekaupungista käännetään ylösalaisin: mitä tapahtuisi, jos taidekaupungin sijaan pohtisimme kaupunkia taiteena?
Työryhmään kutsuttiin Mänttä-Vilppulan kaupungin elinvoiman edistämisestä ja kehittämisestä vastaavan yhtiön lisäksi arkkitehtejä ja arkkitehtiopiskelijoita Tampereen yliopistosta. Tavoitteena on rakentaa visuaalisista rajoitteista vapaa ja orgaanisesti muotoutuva visio siitä, millainen olisi taiteilijoille suunniteltu asuinalue. Kuinka se voitaisiin toteuttaa kiinnittäen huomiota taiteen vapauteen, omaehtoiseen asumiseen sekä kestävään luontosuhteeseen? Kokonaisuus kurkistaa taiteilijoiden kuvitteellisiin koteihin, ja luo kuvia asumisen konventioita haastavasta asuinalueesta.
Mukana olevat arkkitehdit ja arkkitehtiopiskelijat: Leo Hirviniemi, Jesse Kitinoja, Mari-Sohvi Miettinen, Essi Nisonen, Leo Nuutinen, Beate Pekkarinen. Teoksen äänisuunnittelusta vastaa Kimmo Hokkanen.
Kulttuuriympäristö & rakennussuojelu –
kuratointi Iida Kalakoski ja Elina Försti
Ensi kesän Kuvataideviikoilla kulttuuriympäristö nähdään taideteoksena ja rakennussuojelu nykytaidetekona. Näyttelyyn rakentuu kollaasi, joka käsittelee kulttuuriympäristöjen muutosta ja tulevaisuuden kysymyksiä.
Osana kokonaisuutta nähdään Elina Förstin maalaukset, Iida Kalakosken yhdessä kollegansa kanssa kirjoittamat rakennusperinnön arvoja käsittelevät riimilorut sekä Mäntän vanhan spriitehtaan korjaus- ja uudiskäyttöpotentiaalia käsittelevä diplomityö Tampereen yliopistosta.
Heitteillejätön sijaan rakennus voisi palvella Mäntän kulttuurielämää ja jatkaa olemassaoloaan yhä tärkeänä osana paikallisidentiteettiä. Mukaan riimilorujen tekoon kutsuttiin arkkitehti Riina Sirén. Diplomityön tekijä on Amanda Ikonen.
518 Kaupunkiviiriä –
kuratointi Hannele Karppinen, Antti Korkka ja Heidi Saramäki
Kaikki 518 Mänttä-Vilppulan esi- ja alakoululaista osallistuvat ensi kesän Kuvataideviikoille taiteilijoina. Heidät kutsutaan pohtimaan, mistä he eivät haluaisi luopua kotiseudussaan. Sen pohjalta lapset suunnittelevat kukin oman kaupunkiviirinsä. Viirit nähdään kesän 2025 aikana osana Mänttä-Vilppulan kaupunkikuvaa ja Pekilon näyttelyä. Nuorten taiteilijoiden nimiä ei julkaista.
Kanssakuratointien ohjelmallinen osuus
Mäntän kuvataideviikkojen neljän muun kanssakuratointiprosessin ohjelmallinen osuus julkaistaan toukokuussa.
Mäntän kuvataideviikot on Suomen laajin nykytaiteen kesänäyttely. XXIX Mäntän kuvataideviikot on avoinna joka päivä 15.6. – 31.8.2025.
Festivaalin sivuille
