01.02.2017

Tampereen elokuvajuhlien kilpailuvalinnat julki

Tampereen elokuvajuhlien kotimaiseen kilpailuun lähetettiin tänä vuonna 342 elokuvaa, joista korkeintaan 30-minuuttisia oli 290 ja yli 30-minuuttisia 52. Näistä kilpailuun valittiin 42 elokuvaa.

Yli 30-minuuttisten elokuvien sarjaan valittiin kahdeksan dokumenttielokuvaa. Kilpailun avaa Selma Vilhusen Hobbyhorse Revolution (2017), joka saa ensi-iltansa Tampereella. Lämminhenkinen elokuva kertoo teinityttöjen keppihevosharrastuksesta. Toisenlaista vallankumousta valottaa Suomi radalla (2017), Tiina Hiekkarannan ohjaama tarina suomalaisen katutaide- ja graffitikulttuurin kehityksestä kaduilta galleriaan.

Yksi alkuvuoden puhuttavimmista kotimaisista dokumenteista on ollut Elina Hirvosen Kiehumispiste (2017), joka tutkii pelon ja vihan seurauksia ja syitä yhteiskunnassamme. Suomen rajojen ulkopuolisia poliittisia jännitteitä puolestaan luotaavat The Magnitsky Act − Behind The Scenes (Norja 2016, ohj. Andrei Nekrasov) sekä kilpailun toinen ensi-iltaelokuva The Good Postman (Suomi, Bulgaria 2016, ohj. Tonislav Hristov).

Kilpailussa nähdään myös vahvoja henkilökuvia. Niina Brandtin Salainen metsäni kertoo puhekyvyttömästä autistista Laurista, jonka maailma avautuu muille kirjoittamisen kautta. Kuun metsän Kaisa (2016, ohj. Katja Gauriloff) on runollinen tutkielma kolttasaamelaisen legendaarisen sadunkertojan Kaisa Gauriloffin ja sveitsiläisen kirjailijan Robert Crottet’n kohtalonomaisesta ystävyydestä. Einari Paakkasen Isäni tähtien takaa taas on henkilökohtainen kuvaus ohjaajan ja hänen avaruusolentoihin ja yliluonnollisiin kykyihinsä uskovan isänsä suhteesta.

Alle 30-minuuttisten elokuvien sarjaan valittiin 28 teosta. Mukana ovat mm. Katariina Lillqvistin animaatio Radio Dolores (2016), Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Finlandia-katsaus no. 701 (2017), Jenni Toivoniemen fiktio Ovi (2016) sekä Mika Taanilan kokeellinen elokuva Teräväreunaisten syntymämerkkien surullinen laulu (2017).

Kansainväliseen lyhytelokuvakilpailuun ilmoittautui lähes 3000 teosta, joista kilpailuun valittiin 63. Eniten elokuvia on mukana lyhytelokuvan tutuista suurmaista Isosta-Britanniasta ja Ranskasta. Kotimaisista lyhytelokuvista kansainväliseen kilpailuun eteni Teemu Niukkasen fiktio Saatanan kanit (2016) sekä Elli Vuorisen animaatio Sore Eyes For Infinity (2016).

Erikoisohjelmisto: Valokeilassa alkuperäiskansat ja arabimaat

Elokuvajuhlien erikoisohjelmistossa eli ei-kilpailevassa ohjelmistossa käännetään katse Pohjois-Amerikan ja Pohjoismaiden alkuperäiskansoihin. Alkuperäiskansat-näytöskokonaisuudessa nähdään erityisesti kanadalaisia, mutta myös saamelaisia lyhytelokuvia. Oman retrospektiivinäytöksensä saa kanadalainen elokuva- ja kuvataiteilija Caroline Monnet.

Mukana on myös kolme pitkää elokuvaa. Toronton elokuvajuhlilla maailmanensi-iltansa saanut Angry Inuk kertoo inuiittien taistelusta perinteisen elinkeinonsa, hylkeenmetsästyksen puolesta. Toinen dokumenttielokuva Reel Injun puolestaan tutkailee Hollywoodin luomaa intiaanimyyttiä ja sen vaikutuksia alkuperäiskansoihin. Kokonaisuuden täydentää kanadalainen kokoillan animaatio The Lodge. Lisää alkuperäiskansoihin liittyviä elokuvia löytyy vielä America Now! -näytöksestä sekä kotimaisesta kilpailusta, jossa kilpailee Katja Gauriloffin pitkä dokumentti Kuun metsän Kaisa.

Toinen ajankohtainen teema on arabimaat. Toinen Arabia -niminen näytössarja keskittyy erityisesti naisnäkökulmaan. Mukana on niin naistekijöiden teoksia kuin teoksia, jotka kertovat tyttöjen ja naisten elämästä. Kahden lyhytelokuvanäytöksen lisäksi sarjassa nähdään tunisialainen pitkä dokumentti Le challat de Tunis.

Muita maantieteellisiä teemoja ovat Kolumbia, josta nähdään kolme näytöstä lyhytelokuvaa, sekä Iso-Britannia, josta nähdään niin Lontoo-aiheisia lyhytelokuvia, National Film & Television Schoolin oppilastöitä kuin Lyhytelokuvan kaanon -näytökseen valittuja mestariteoksiakin.

Tämän vuoden retrospektiivinäytöksissä loistaa kolme kovan luokan tekijää: ruotsalainen Jens Assur, englantilainen Daniel Mulloy ja kotimaisena nimenä Jussi Hiltunen. Kukin heistä on palkittuja lyhytelokuvantekijöitä, ja niin Assur kuin Hiltunenkin debytoi tänä vuonna myös kokoillan fiktioiden ohjaajina. Assur pitää festivaalilla myös Masterclassin, jossa hän puhuu käsikirjoittamisesta, kuvakielestään ja lyhytelokuvasta pitkään muotoon siirtymisestä.

Elokuvajuhlien yhteydessä järjestetään varsinaisen ohjelmiston ohella myös monenlaisia ammattilais- ja suuren yleisön tapahtumia. Näistä mielenkiintoisin uutuus on virtuaalitodellisuutta eri näkökulmista kartoittava Open Eyes VR -keskustelusarja ja 360º-elokuvia näytille marssittavat VR Cinema -näytökset.

Tampereen elokuvajuhlat järjestetään 8.-12.3.2017.

www.tamperefilmfestival.fi