10.01.2019
Taidekeskus Salmelan kesän 2019 taiteilijat
TAIDEKESKUS SALMELAN KESÄN 2019 TAITEILIJAT (aakkosissa)
Kuvanveistäjä Samuli Alonen (s. 1977)
pitää työskentelystä kovien materiaalien parissa. Hän työstää metalleja ja kiveä. Pronssin valaminen on vienyt hänet matkalle muotojen maailmaan. Hän pyrkii luomaan teoksia, jotka saavat katsojan hyvälle tuulelle ja pysähtymään. Luonto, unet ja mielikuvat innoittavat Alosta.
Kuvataiteilija Tero Annanolli (s. 1975)
käsittelee värikylläisissä maalauksissa ajan kulkua, myyttejä̈ ja visuaalisia kerrostumia; kukkia, veistoksia, lintuja ja kasvien herbaariota. Annanolli kuvaa työskentelytapaansa vanhojen tekniikoiden uusiokäytöksi. Inspiraatio teoksiin taiteilija ammentaa luonnosta.
Taidemaalari, professori Reino Hietanen (1932-2014)
kunnioitti suomalaista taideperinnettä ja lähti työskentelyssään liikkeelle usein luonnonaiheista. Hänen vähäeleinen tyylinsä liikkui esittävän ja abstraktin taiteen rajoilla. Hietanen oli myös arvostettu taidegraafikko. Hänen teoksiaan on laajasti mukana Salmelan grafiikkakokoelmassa.
Salmelan kesän nuori taiteilija 2019
Kuvataiteilija Jasmina Ijäs (s. 1990)
inspiroituu Suomen luonnosta sekä eläinkunnasta. Teoksissa yhdistyvät geometriset muodot ja eri ulottuvuudet, joiden kautta liikutaan ajan sekä vuodenaikojen eri tasoissa kertoen tarinaa. Pääosissa Ijäksen maalauksissa on luontomme eläimet.
Taidemaalari, professori Kimmo Kaivanto (1932-2012)
esitteli teostensa aiheissa usein luontoa. Luonnon ilmiöiden ja symbolien kautta hänellä oli mahdollisuus tuoda esille niin henkilökohtaisia kuin laajempia yhteiskunnallisiakin kannanottoja.
Kuvanveistäjä Tilla Kekki (s. 1940)
tarkastelee veistoksissaan ihmisluonnon vahvuuksia ja vajavaisuuksia, usein lempeän huumorin tai mystiikan kautta. Hitsatuista kupariveistoksistaan tunnetulla taiteilijalla on nyt ensi kertaa esillä myös betoniveistoksia metalliupotuksin.
Taidemaalari Sofia Kukkonen (s. 1988)
maalauksien aiheina ovat patsaat; ne voivat vaihdella antiikin aiheista aina uusklassisiin, puutarha- tai monumenttipatsaisiin. Kukkonen valitsee patsaat oman mielentilan tai sen hetkisten tapahtumien mukaan. Mielentilat ja tapahtumat ovat jatkuvassa liikkeessä; jokainen työ on oma tarinansa.
Kuvanveistäjä, kuvataiteilija Kasper Muttonen (s. 1979)
yhdistää teoksissaan vaikutteita arkkitehtuurista ja kuvataiteista. Muttosen teoksissa betoni taipuu jään ja veden muotoihin lasimaisen pleksin kanssa. Sulavat jäätiköt sekä erilaiset ilmastonmuutokseen liittyvät mielikuvat vääristävät veistosten rakennettuja tiloja ja maisemia.
Kuvanveistäjä, professori Laila Pullinen (1933-2015)
oli yksi Suomen modernistisen kuvanveiston ehdottomia mestareita. Pullisen tuotannolle on ollut tunnusomaista plastisen muotokielen perinteiden kunnioittaminen, vaikka hän on samalla saattanut radikaalisti kehitellä materiaalien työstötapoja ja ilmaisua. Hän on usein rakentanut sommitelmansa kahden toisistaan poikkeavan elementin varaan, jolloin idea on perustunut materiaalierojen luomaan jännitteeseen.
Loistokkaalla metallin hohteella ja notkeasti vääntyilevien muotojen symmetrisyydellä Pullinen toi suomalaiseen kuvanveistoon siitä aikaisemmin puuttunutta Välimeren kulttuuripiirin valoa ja jopa pinnallisuutena pelättyä kauneutta. Antiikin myytit, raamatulliset aiheet, jumalat ja allegoriset sankarit ovat tyypillisiä aiheita Pullisen teoksissa.
Taidemaalari, taidegraafikko Ulla Rantanen (s. 1938)
tunnetaan erityisesti suurista lyijykynä- ja hiilipiirroksistaan ja vauhdikkaasta, tummalla viivalla jännitteitä luovasta käsialastaan. Rantasen taide perustuu luonnonhavaintoihin ja niiden herättämien subjektiivisten tunteiden välittämiseen.
Taidemaalari Antti Rytkönen (s. 1988)
tekee mielellään matkoja suurkaupunkeihin. Hän pitää hektisestä tunnelmasta ja toisinaan odottavan pysähtyneistä tilanteista, joita hän haluaa myös kuvata maalauksissaan. Hän taltioi kiinnostavia kokemuksia kameraan, joihin palaa matkan jälkeen kotona maalausaiheina.
Kuvanveistäjä Pekka Rytkönen (s. 1954)
teosten ihmishahmot viitoittavat mittakaavaa mutta myös toimivat samaistumisen kohteena teosten kokemisessa. Vanhat rakennukset ja rakennelmat herättävät Rytköselle mielikuvia eri aikakausien kulttuurisista ilmentymisistä.
Taidemaalari Tuomo Saali (s. 1957)
kuvailee itseään maisemafriikiksi, jolla on erityinen rakkaussuhde vuoristoihin. Maalaamalla hän luo oikealta tuntuvan vision ulkoisesti mutta havainnon totuus ja dynamiikka ovat vain osa maalauksen kokonaisuutta. Hänen pyrkimyksenään on tuoda esiin tunnepohjainen luontokokemus.
Lavastaja Erkki Saarainen (s. 1954)
käyttää keskeisinä elementteinä töissään vettä ja valoa. Tavoitteena teoksissa on, valon tuottama orgaaninen, kuulas värimaailma. Veistäminen on hänelle minuuden etsimistä, paluuta juurille ja tekemisen iloa, jonka hän toivoo välittyvän myös katsojille.
Kuvanveistäjä Juhani Saksa (s. 1939)
on työskennellyt yli puolet taiteilijaurastaan kivien parissa. Hän poistaa kivilohkareesta kaiken ylimääräisen ja tuo esille, mitä kunkin kiven sisälle on aikojen kuluessa muodostunut. Uuden muodon tarkoituksena on herättää kiinnostusta ja käynnistää katselijan mielikuvitus.
Kuvataiteilija (AMK) Joel Sievers (s. 1980)
on kasvanut taiteilijaperheessä. Hänelle maalaus on aina ollut nautinnollisin tapa ilmaista itseään. Sievers on hakenut töihinsä inspiraatiota mm. Rubensin ja Cézannen teoksista. Valmiit muodot antavat vapauden keskittyä Sieversille tärkeimpään; väriin, viivaan ja itse maalaamiseen.
Taidemaalari Esko Tirronen (1934-2011)
keskittyi 1960-luvun alussa abstraktiin taiteeseen ja hänet tunnetaankin informalismin suunnannäyttäjänä Suomessa. Myöhemmin Tirrosen ilmaisu muuttui poptaiteen suuntaan ja hänen tuotantoonsa tulivat mukaan fotorealistiset henkilökuvat sekä naisfiguurit.
Taidemaalari Rafael Wardi (s. 1928)
on tehnyt poikkeukselliset pitkän, yli 60 vuotta kestäneen uran, taidemaalarina. Wardi tunnetaan värikkäistä, keltasävyisistä teoksistaan, joiden aiheina on vaihtelevasti ihmisiä, asetelmia ja maisemia. Teoksissa on vahvasti esillä valon ja värin tutkiskelu. Aikaisemmassa tuotannossaan Wardi käytti lähinnä öljyvärejä mutta 2000-luvun taitteessa hän siirtyi käyttämään pastellivärejä. Hän on toteuttanut myös grafiikkaa, akvarelleja ja piirroksia.
Wardin tunnetuin teos on vuonna 2002 valmistunut presidentti Tarja Halosen muotokuva, jonka myötä taiteilijan nimi tuli tutuksi myös laajemmalle yleisölle. Wardi on saanut urallaan useita huomionosoituksia, mm. vuoden taiteilija 1984, Pro Finlandia mitali 1973 ja valtion kuvataidepalkinto 1986. Korkeasta iästään huolimatta Wardi maalaa edelleen aktiivisesti.
SALMELAN KESÄN NUORET TAITEILIJAT
Taidekeskus Salmelan kesän nuori taiteilija on nimitetty vuodesta 1998 lähtien. Salmelan kesän nuoreksi taiteilijaksi valitaan vuosittain taiteilija, joka osoittaa poikkeuksellista lahjakkuutta kuvataiteiden alalla. Vuosien saatossa jo 22 taiteilijaa on saanut etuoikeuden esitellä teoskokoelmansa Salmelan päärakennuksessa nuorelle taiteilijalle varatussa näyttelysalissa.
Salmelan 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Domanderin näyttelyalueella Apteekkitalossa on esillä teoskokoelmia aikaisemmin Salmelan nuoreksi taiteilijaksi valituilta taiteilijoilta.
Salmelan kesän nuori taiteilija 2000
Taidemaalari Ilkka Lammi (1976-2000)
ehti ennen varhaista kuolemaansa tulla tunnetuksi erittäin lahjakkaana taiteilijana. Hänen elämässä oli selkeä päämäärä; tehdä ja luoda ainutlaatuisen taidokkaita maalauksia. Aiheina teoksissa oli yleensä ihminen tai luonto esittävän ja ei-esittävän rajamaastossa.
Salmelan kesän nuori taiteilija 2002
Kuvataiteilija Henna Pohjola (s. 1976)
tuo teoksissaan esiin tietoisia viittauksia historiaan mutta niistä voi myös löytää intuitiivisen, leikkisän lapsen, joka haaveili lapsuutensa kesinä kauniista kukkakimpusta. Tavallisesti asetelmissa on käytetty trompi l’oil-tekniikkaa mutta Pohjolalle luontevampi väline on piirrin.
Salmelan kesän nuori taiteilija 2009
Kuvataiteilija Pekka Parviainen (s. 1981)
tuotannossa keskeiset teemat ovat luonto itsessään ja ihmisen luontosuhde. Monissa teoksissa luontoaiheet ovat lähtökohtana, mutta aiheen käsittely on hyvin vapaata ja jopa abstraktia. Maalausten lisäksi myös grafiikalla on tärkeä asema hänen tuotannossaan.
Salmelan kesän nuori taiteilija 2014
Taidemaalari Tiina Suikkanen (s. 1981)
löytää työskentelyn lähtökohdat läheltä. Muutama askel ulko-ovesta pihalle ja ympärillä on paljon muotoja, värejä ja elämää. Suikkaselle on helpompaa tarkastella maailmaa läheltä, yksityiskohtien kautta. Lopullinen maalaus on usein lähes koettua mutta kuitenkin mielikuvituksellista.
Salmelan kesän nuori taiteilija 2015
Kuvataiteilija Kia Taegen (s. 1990)
maalaa teoksia, joissa kohtaavat rakennettu ja rakentamaton ympäristö. Maalaukset vievät katsojan keskelle värikkäitä näyttämöitä, joissa vain mielikuvitus on rajana. Taegenin teoksille ominaista on valon, värien ja liikkeen luoma tilallinen illuusio.
Salmelan kesän nuori taiteilija 2016
Kuvataiteilija Johanna Lumme (s. 1990)
viihtyy luonnon parissa ja vierailee usein eri kansallispuistoissa. Aihe näkyy myös hänen maalauksissaan. Kokemustensa pohjalta Lumme maalaa eri vuodenaikojen värivaihteluja ja häntä inspiroi etenkin luonnon orgaanisuus, jota hän kuvaa paksuilla maalipinnoilla ja voimakkailla väreillä.
Salmelan kesän nuori taiteilija 2017
Kuvataiteilija Essi Peltonen (s. 1982)
maalaa kasvoja, joista nousee esiin ilmeitä, olemuksia ja tunteita. Hän on kiinnostunut psykologiasta, erilaisista persoonallisuuksista ja tunteista, niiden esiintuomisesta tai piilottamisesta. Peltosen töissä etusijalla on tunnelman luominen.