19.01.2010
Taidekeskus Salmelan 2010 kuvataiteilijat
Professori Lauri Ahlgrén (s. 1929) on taidemaalari ja taidegraafikko ja yksi 1960-luvulla voimakkaasti vaikuttaneen informalistisen koulukunnan johtohahmoista Suomessa. Ahlgrénin abstraktissa taiteessa on voimakkaat värit ja selkeät, orgaaniset muodot. Teokset ikään kuin luovat kurkistusaukkoja avaruuteen, joka jatkuu äärettömyyteen yli kuvan reunojen. Ahlgrénille myönnettiin Pro Finlandia 1969 ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki 1989.
Kuvanveistäjä François Blosseville (s. 1969) on opiskellut Ranskan Kuvataideakatemiassa Pariisissa ja vierailevana opiskelijana Helsingin Kuvataideakatemiassa. Hän työstää puuta, marmoria ja pronssia. Blosseville rakastaa materian muokkaamista ja niiden perusluonteen esille tuomista. Hän kaivaa energian esille puun sydämestä veistääkseen myrskyn tai hioo kiven, jotta siitä tulisi yhtä pehmeä ja läpikuultava kuin kuunvalosta. Blossevillen inspiraation lähteitä ovat luonto, pilvet, naiset ja elämä, tai vain yksinkertaisesti luomisen, tekemisen ja ajattelemisen rakkaus.
Jesús Ángel Bordetas (s. 1978) muuttaa teoksissaan arkisia esineitä ja kuvia luodakseen niistä oman maailmansa. Näissä sommitelmissa yhdistyy toisiinsa niin populäärikulttuurin esineitä ja ikoneita kuin arkielämän yksinkertaisia kuvia. Tauluissaan Bordetas kokeilee ja etsii maalausmateriaalien mahdollisuuksia ja rajoja luoden uuden metakuvallisen kielen. Espanjalainen Jesús Ángel Bordetas työskenteli Mäntyharjussa Taidekeskus Salmelan talvistipendiaattina kaudella 2009-2010.
Samuli Heimonen (s. 1975) valmistui taiteiden maisteriksi Taideteollisen korkeakoulusta 2002. Nykyisin hän asuu ja työskentelee Kangasniemellä. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Heimonen piti 2000 ja yhteisnäyttelyihin hän on osallistunut vuodesta 1998 lähtien. Heimosen maalauksissa esiintyy usein jotain ihmistä suurempaa. Se saattaa olla esine, eläin tai rakennelma. Useimmiten ihminen on osa tuota rakennelmaa ja ikään kuin asuu sen sisällä ja pinnoilla. Heimonen oli Salmelan kesän Nuori taiteilija 2001 ja Vuoden nuoreksi taitelijaksi hänet valittiin 2008.
Kuvanveistäjä Johanna Häiväojan (s. 1960) taiteen perspektiivi on ikuisuus. Hänen pienikokoisetkin veistoksensa ovat monumentaalisia. Teosten muotokielessä on kulmikkuutta ja poimuilevuutta, ja jälki voi tuoda mieleen sattumanvaraisuuden. Materiaalina Häiväoja on uransa aikana käyttänyt mm. terästä ja kuparia.
Kristian Krokfors (s.1952) maalaa ympäristöään ja omaa kokemustaan siitä. Nykytaiteemme keskeisiin tekijöihin kuuluvan Krokforsin taiteessa muotokieli on keskeisellä sijalla. Muodot ovat selkeitä ja järjestelmällisiä olematta tylsiä tai pysähtyneitä. Maiseman todellisuusvaikutelman sijasta Krokfors keskittyy väriin, rytmiin ja yksinkertaistamiseen. Hän esittää näkymät hieman etäältä, lintuperspektiivistä. Tyylikeinona käytetty toisto luo tunteen ajattomuudesta ja pimeässä maisemassa kaupungin valot hehkuvat ja loistavat luoden maagista tunnelmaa.
Pirkko Nukari (s. 1943) tunnetaan luonnonhavaintojen ja eläinten kuvaajana. Hänen veistoksiensa lähtökohta on usein suora luonnonkokemus. Nukari kuvaa luontoa, joka on aina liikkeessä ja lähellä. Pronssiin valetut pikkunisäkkäät ja linnut sykkivät elämää ja ne on toteutettu painavaan materiaaliin herkkyydellä ja keveydellä.
Professori Kimmo Pyykkö (s. 1940) aloitti taiteilijauransa 1966 romuraudasta hitsatuilla teoksilla, joissa ihmisfiguuri yhdistyi surrealismin hengessä muihin esineisiin. Myöhemmin mukaan tulivat muun muassa suuret alumiiniteokset ja puu- ja pronssityöt. Pyyköstä tuli parissa vuodessa yksi näkyvimpiä nuoria taiteilijoita ja 1968 hänelle myönnettiin Kritiikin kannukset vuoden taiteellisesta läpimurrosta. Pyykkö lunasti aseman myös yhteiskunnallisten vaikuttajien keskuudesta. Uransa aikana hän on tehnyt lukuisia julkisia veistoksia, joista viimeisin on katuveistos Pariisiin EU-projektiin liittyen. Hän on osallistunut moniin kansainvälisiin näyttelyihin mm useisiin biennaaleihin ja pitänyt lähes 40 yksityisnäyttelyä Suomessa ja ulkomailla. Pro Finlandia-mitali Pyykölle myönnettiin 2008.
Annuli Viherjuuren (s. 1984) parisuhdeaiheiset teokset ihastuttivat Salmelassa kävijöitä viime kesänä. Nyt hän maalaa yksilön kokemuksia figuurin ja abstraktion avulla. Hän pohtii sitä, kuinka ihminen on jatkuvassa muutoksessa erilaisten tilanteiden ja tunteiden vaihtuessa. Se saa kysymään, mikä silloin on kestävää. Viherjuuren teoksissa on erilaisia tasoja ja vastakohtia: on liikkeen dynamiikkaa ja vähäeleisyyttä, ohimeneviä emootioita ja pysyvyyttä, sekä haurautta ja lujuutta että avointa ja salattua. Alun perin asikkalalaislähtöinen, nykyisin helsinkiläinen Viherjuuri on opiskellut Kankaanpään Taidekoulussa. Hän on Salmelan kesän 2010 Nuori taiteilija.
Kesän näyttelyssä on mukana myös Salmelan Nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailun Näyttelyluokka. Domanderin näyttelyalueelle esille tulevat Näyttelyluokan taiteilijat julkistetaan maaliskuussa 2010.
Taidekeskus Salmela on avoinna 12.6.-8.8.2010.