10.07.2025

Savonlinnan Oopperajuhlat: Ensi-iltaan tuleva Boris Godunov -ooppera on peili ihmisyyteen

Savonlinnan Oopperajuhlilla perjantaina 11.7. ensi-iltaan tuleva Modest Musorgskin Boris Godunov kertoo vallan hinnasta ja syyllisyyden varjoista. Teos on kuin peili, joka näyttää, millaisia me ihmiset olemme. Savonlinnan Boris Godunov on suomalaisen laulutaiteen voimainnäyte.

Boris Godunov on yksi Savonlinnan Oopperajuhlien tämän kesän mestariteoksista, joka tuodaan Olavinlinnan lavalle linnan 550-vuotisjuhlan kunniaksi. Aleksandr Puškinin vuonna 1825 kirjoittamaan näytelmään pohjautuva Modest Musorgskin Boris Godunov nähtiin Savonlinnassa edellisen kerran vuonna 2015.

Boris Godunovilla on ollut keskeinen rooli Oopperajuhlien ohjelmistossa 1970-luvulta lähtien, ja suomalaiset tähtibassot Martti Talvelasta Matti Salmiseen ovat kuuluneet maailman arvostetuimpiin Boriksen tulkitsijoihin. Nyt rooliin tulkitsee ensimmäistä kertaa maailman merkittävimpiin bassolaulajiin kuuluva Mika Kares.

“Nicola Raabin ohjaus nostaa koskettavalla ja kouriintuntuvalla tavalla esiin vallan korruptoivuuden, syyllisyyden varjon ja sen, miten eriytyminen kansasta voi johtaa niin henkilökohtaiseen kuin kansan tuhoon. Lavastus nostaa tsaarin konkreettisesti lasihäkkiin – eroon kansastaan. Tämä on ollut aikamme tapahtumien näkökulmasta kaukonäköinen tulkinta ottaen huomioon, että ohjaaja on luonut ohjauksensa viitekehyksen jo vuonna 2015”, taiteellinen johtaja Ville Matvejeff kuvailee.

“Juuri nyt aikana, jolloin vallan väärinkäyttö ja kansan äänen tukahduttaminen ovat jälleen globaaleja kysymyksiä, Boris Godunovin kaltaiset teokset auttavat meitä ymmärtämään vallan mekanismeja syvällisellä ja inhimillisellä tavalla.”

Sensuurin kourissa

Boris Godunov -näytelmä oli Venäjällä esityskiellossa 1825–1866. Sensuurin taustalla oli Itä-Suomen yliopiston sosiokulttuurisen muistamisen professori Simo Mikkosen mukaan vuosikymmentä aiemmin käydyt sodat, jotka veivät Venäjän sotajoukot Pariisiin saakka. ”Sotien myötä venäläiset upseerit tutustuivat Keski- ja Länsi-Eurooppaan, mikä herätti tyytymättömyyttä Venäjän takapajuisia oloja kohtaan. Tyytymättömyys konservatiivisiin hallitsijoihin purkautui kapinana.”

Kapina murskattiin verisesti, ja Nikolai I aloitti valtakautensa tiukan yksinvaltaisella otteella. ”Vuoden 1825 kontekstissa venäläisille sensoreille oli selvää, mihin tarinalla viitattiin. Kun tarinan keskeisenä juonteena olivat valta, syyllisyys ja kansan tahto, ja Nikolai I:n valta oli horjuvalla pohjalla, oli selvää, ettei näytelmän esittämistä sallittu”, toteaa Mikkonen.

Yleismaailmallinen itsevaltiuden vastainen teos

Teoksen esittäminen sallittiin 1866. Venäjällä elettiin 1860-luvulla suurten reformien aikaa, jolloin myös sensuuria höllennettiin. Puškininista oli tullut kansallisrunoilija ja ikoninen hahmo, jonka teoksia nostettiin jalustalle. Myös Boris Godunov alettiin nähdä kulttuurituotteena vaarallisen poliittisen kritiikin sijaan. ”Erityisen tunnetuksi teos kuitenkin tuli nimenomaan Musorgskin oopperana, jota hän alkoi työstää heti, kun näytelmä oli esitetty julkisesti ensimmäisen kerran”, Mikkonen sanoo.

Simo Mikkosen mukaan Puškin tarkoitti teoksen aikanaan kritiikiksi yksinvaltiutta kohtaan. ”Poliittinen kulttuuri oli tuolloin vielä kehittymätöntä ja keskustelua täytyi käydä taiteen kautta. Venäjällä taiteilijoiden rooli valtaapitävien kritisoijina on aina ollut merkittävä. Teoksen sanoma ei kuitenkaan rajaudu Venäjään, vaan sen voi nähdä yleismaailmallisena itsevaltiuden vastaisena teoksena.”

Inhimillinen ja koskettava sanoma

Savonlinnassa teoksen johtava Dima Slobodeniouk kuvailee Boris Godunovia peiliksi, joka näyttää, millaisia me ihmiset olemme. ”1600-luvun tapahtumat tuntuvat pelottavan ajankohtaisilta. Jotta voimme päättää olla toistamatta historiaa, meidän täytyy nähdä itsemme. Tarina keskittyy Borikseen – siihen, miten syyllisyys ja epävarmuus hajottavat ihmisen. Lopulta hän jää yksin, vaikka on ollut valtansa huipulla. Se yksinäisyys on hyvin koskettavaa.”

Savonlinnassa Boris Godunovia tähdittävät suomalaiset huippulaulajat. Päärooleissa esiintyvät Mika Kares, Timo Riihonen, Tuomas Katajala, Päivi Nisula ja Arttu Kataja. Esitykset Olavinlinnassa 11.-24.7.2025.

Festivaalin sivuille

Lisää aiheesta

24.07.2025

Savonlinnan Oopperajuhlat: Katalonialainen oopperaryhmä on saapunut Savonlinnaan: Värikkään ja vallattoman The Fairy Queenin ensi-ilta on Olavinlinnassa 29.7.2025

Savonlinnan Oopperajuhlilla tänä kesänä vieraileva katalonialainen Festival Perelada tuo Olavinlinnaan Purcellin väriä ja iloa pursuavan The Fairy Queen -oopperan. Se on myös vanhinta Olavinlinnan lavalla esitettyä musiikkia. Festival Perelada tuo Olavinlinnan lavalle Henry Purcellin vuonna…

14.07.2025

Savonlinnan Oopperajuhlat: Elsa Angervo voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun, Martin Iivarinen sai Suomen Kulttuurirahaston Eero Rantalan rahaston palkinnon

Mezzosopraano Elsa Angervo on voittanut 33. valtakunnallisen Timo Mustakallio -laulukilpailun. Suomen Kulttuurirahaston Eero Rantalan rahaston palkinnon sai basso Martin Iivarinen. Kilpailu käytiin sunnuntaina 13.7. Savonlinnasalissa Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä. Elsa Angervo on ranskalais-suomalainen mezzosopraano, joka aloitti…

01.07.2025

Kuukauden mittainen Savonlinnan Oopperajuhlat käynnistyy tällä viikolla klassikoilla

Savonlinnan Oopperajuhlat käynnistyy perjantaina 4.7.2025. Tämän vuoden esityksistä ensimmäisinä ensi-iltaan tulevat oopperaklassikot, Verdin Macbeth ja Puccinin Turandot, jotka palaavat Olavinlinnan lavalle 10 vuoden jälkeen. Kuukauden mittaiselle kansainväliselle oopperafestivaalille odotetaan noin 70 000 kävijää eri puolilta…