14.03.2013
Salmelan nuorten kuvataiteilijoiden näyttelyluokka on valittu
Taidekeskus Salmelan kolmannen Nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailun 2013 näyttelyluokka on valittu. Kilpailun tuomaristo valitsi 500 aineiston lähettäneen osallistujan joukosta 14 taiteilijaa kesän 2013 näyttelyluokkaan. Näyttelyluokan taiteilijat ovat iältään 20-37-vuotiaita ja kilpailuteosten tekniikkoja ovat öljy-, akryyli- ja temperamaalaus, veistos, installaatio, valokuva ja sekatekniikka.
Kuvataidekilpailun näyttelyluokalta tulossa Salmelaan laaja kokoelma
Näyttelyluokkaan valitut taiteilijat ovat taidemaalarit Taneli Stenberg (Inkoo), Tiina Suikkanen (Imatra), Jussi Twoseven (Espoo), Jenni Vakkilainen (Lahti), kuvataiteilijat Kemal Can (Helsinki), Antti Immonen (Helsinki), Lidia Joki (Tampere), Pia Kousa (Helsinki), Sanna Pajunen (Pori), Landys Roimola (Lappeenranta), Netta Tiitinen (Kerava), Mirimari Väyrynen (Helsinki), kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin (Helsinki) ja valokuvataiteilija Susanna Majuri (Helsinki).
Tuomaristo tyytyväinen kilpailuaineistojen tasoon
Kilpailun tuomaristo, taidemuseo Kumun johtaja Anu Liivak (pj), museon johtaja, filosofian tohtori Johanna Vuolasto, filosofian tohtori Pauliina Laitinen-Laiho, taidemaalari Topi Ruotsalainen sekä toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala, kuvasi kilpailun aineistoa monipuoliseksi ja tasoltaan korkeaksi. Hakijoiden joukossa oli niin ansioituneita nuoria taiteilijoita kuin uusia kykyjä. Kilpailuaineistoja saapui lähes 500. Niistä klassisen ja figuratiivisen maalaustaiteen osuus oli huomattava. Tuomariston tehtävä osoittautuikin vaativaksi ja näyttelyluokan ulkopuolelle jouduttiin jättämään useita lahjakkaita taiteilijoita.
Kuvataidekilpailun työt ovat esillä Domanderin näyttelyalueella
Näyttelyluokan taiteilijoiden kokoelmat ovat osa Taidekeskus Salmelan ensi kesän taidenäyttelyä. Näyttelyluokan teokset ovat esillä Domanderin näyttelyalueella 8.6.–11.8.2013. Näyttelytilaa Domanderin neljässä rakennuksessa on noin 700m².
Nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailu huipentuu heinäkuussa Salmelassa järjestettävään palkintojenjakotilaisuuteen. Tilaisuudessa julkistetaan kilpailun voittaja, joka palkitaan Nokian 5.000 € nimikkopalkinnolla ja työskentelystipendillä ja hänet kutsutaan toteuttamaan näyttely Salmelaan 2014.
Kilpailussa jaetaan myös Mäntyharjun kunnan 2.500 € ja Veikkauksen 2.000 € nimikkopalkinnot sekä MTV MEDIAn 2.000 € kannustuspalkinto yleisön suosikille.
Kuvataidekilpailun suojelijana toimii Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio
Salmelan Nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailu järjestetään nyt kolmatta kertaa. Kolmen vuoden välein järjestettävän kilpailun tarkoituksena on tukea uutta suomalaista nykytaidetta ja löytää nuoria, lahjakkaita kuvataiteilijoita sekä tarjota näyttely- ja työskentelymahdollisuuksia Salmelan ja Viipurin taiteilijaresidensseissä.
NUORTEN TAITEILIJOIDEN KUVATAIDEKILPAILUN NÄYTTELYLUOKKA 2013
Kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin (s. 1980) valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2004. Sen jälkeen hän on pitänyt lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä eri puolella Suomea, sekä tehnyt useita opinto- ja residenssimatkoja ulkomaille, mm. Espanjaan ja Italiaan. Vuonna 2012 hänet valittiin vuoden nuoreksi satakuntalaiseksi taiteilijaksi. Anoschkinin laajaan tuotantoon kuuluvat sekä puu- ja keramiikkaveistokset että akryylivärein toteutetut maalaukset. Hänen usein muotokuvamaiset taideteoksensa ovat tyyliltään hyvin omaperäisiä ja rohkeita. Aiheet niihin tulevat arkielämästä ja monia teoksia sävyttää lämmin huumori.
Helsinkiläinen kuvataiteilija Kemal Can (s. 1979) opiskelee parhaillaan Kuvataideakatemiassa. Hänen sekatekniikalla työstetyt abstraktit teoksensa koostuvat erilaisista geometrisistä kuvioista, joihin valon ja varjon käyttö luo tilan ja syvyyden tunteen. Canin väripaletissa kirkkaat ja selkeät väriraidat yhdistyvät usein erilaisiin tumman ja harmaan sävyihin.
Kuvataiteilija Antti Immosen (s. 1981) töissä on tärkeää selkeä maalauksellisuus, siveltimen jäljet ja erilaiset roiskeet. Muoto ja sisältö ovat hänelle yhtä tärkeitä. Kuvassa voi tarkkailla pintaa, tilaa ja värejä sekä kuvan tunnelmaa ja hahmottaa yksityiskohtien tuomia merkityksiä. Immosen työskentelyn lähtökohtana ovat havainnot hänen omasta elämästään sekä ympäröivästä maailmasta. Immonen pohdiskelee töidensä kautta erilaisia mahdollisuuksia, etsien jotakin oleellista; jotakin ratkaisevaa, jota sanoin ei voi ilmaista. Tärkeitä kysymyksiä ovat henkilön suhde muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan sekä ihmisen keskeneräisyys. Lopullinen teos muodostuu maalausprosessin aikana. Immonen antaa teokselle aikaa elää ja muotoutua omanlaisekseen; sattuma ja suunnitelmallisuus käyvät vuoropuhelua ja ovat molemmat yhtä tärkeitä.
Lidia Joki (s. 1982) kuvailee itseään pohdiskelevaksi, elämänjanoiseksi ja matkailua rakastavaksi kuvataiteilijaksi. Hän on kasvanut luovassa ympäristössä ja taiteen parissa. Joki haluaa kuvata töissään elämän hyviä hetkiä, jotka viipyvät muistoissa pitkään. Töiden teemoina toistuvat luonnonläheisyys, kiireettömyys, seesteisyys ja rauha. Hänelle luonnonvalo on maalatessa erityisen tärkeää. Kuva tulee lähelle katsojaa useiden eri maalikerrosten ja poikkeavien siveltimenvetojen ansiosta. Kerrokset kuultavat kankaalla toistensa läpi tuoden työhön liikettä, todentuntua ja syvyyttä. Joki käyttää töissään murrettuja rauhallisia sävyjä. Töiden aiheet taiteilija saa suoraan omista ajatuksistaan.
Kuvataiteilija Pia Kousan (s. 1977) näyttelyssä esillä oleva kokonaisuus rakentuu valokuvapohjaisin menetelmin toteutetuista teoksista. Niissä varhaisesta mediakulttuurista lainatut keksinnöt ja arkaainen teknologia sekoittuvat nykyajan kuvan toisintamisen menetelmiin. Teokset liikkuvat kaksi- ja kolmiulotteisuuden välillä, toden ja sadun rajapinnalla. Kuvissa esiintyvä luonto ja maisemat on kuvattu ja esitetty todellisena, sekä samaan aikaan sadunomaisena, keinotekoisena ja fiktiivisenä, mielikuvilla latautuneena. Mikä on totta ja mikä tarua, mikä todellista luontoa ja mikä mielikuvia siitä?
Valokuvataiteilija Susanna Majuri (s.1978) tunnetaan taianomaisista kuvista, joissa vesi on keskeinen elementti. Ihmishahmot esiintyvät kuvattuina vedenalaisessa maailmassa, missä raja sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä liukenee. Majuri on valmistunut Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen linjalta maisteriksi vuonna 2007. Majurin töitä on ollut esillä lukuisissa kansainvälisissä yhteis- ja ryhmänäyttelyissä vuodesta 2005 lähtien. Yksityisnäyttelyitä Majurilla on ollut mm. 2010 Suomen valokuvataiteen museossa ja 2011 valokuvataiteen museossa Belgian Charleroissa sekä Sogn og Fjordane -taidemuseossa Norjassa. Hänen valokuvateoksiaan on Kiasman, EMMAN sekä Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa. Lisäksi hänen töitään kuuluu merkittäviin kokoelmiin ulkomailla. Majuri kuuluu kansainvälisesti aktiiviseen Helsinki School -taiteilijaryhmään.
Kuvataiteilija Sanna Pajunen (s. 1981) valmistui vuonna 2009 kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta Helsingistä. Työskentelynsä ohessa Pajunen kuuluu naiskuvanveistäjistä koostuvaan Piirakkakerho-taiteilijaryhmään, jonka toiminnassa yhdistyvät performanssi, kuvanveisto ja yhteisöllisyys. Pajusen installaatiot ottavat tilat omiksi näyttämöikseen, joissa teosten luomat tarinat muuntuvat katsojien kautta aina uudelleen. Hänen tavoitteenaan on luoda intensiivinen kokemus, joka saa katsojien ajatukset kulkemaan omia reittejään ja palauttaa ne takaisin oman olemisen hetkeen.
Kuvataiteilija Landys Roimola (s. 1992) on tiedon- ja taidonnälkäinen opiskelija Lappeenrannasta. Roimola syntyi Kolumbiassa, mutta hänet adoptoitiin Suomeen hyvin pienenä. Hän rakastaa kauneutta ja rumuutta, kaikkea mikä saa ihmisen tuntemaan jotakin. Roimola inspiroituu musiikista, valokuvista, auringonpaisteesta, ystävistä ja rakkaista, huonoista päivistä, kiireestä ja kuralätäköistä – vain taivas on rajana. Hänen työskentelytapansa on intensiivinen, usein häntä ympäröiville jopa hermoja raastava, mutta kun idea syntyy, sen mukaan on mentävä kellonajasta välittämättä. Roimolan kilpailuteokset ovat tunnetiloja. Ne näyttäytyvät katsojalleen aina erilaisina. Taiteilija toivoo ja uskoo, että jokainen näkee ja kokee työt omalla tavallaan, hellyttävinä, pelottavina, kauniina, outoina, omilla silmillään.
Kuvataiteilija Taneli Stenberg (s. 1978) valmistui Kankaanpään taidekoulusta vuonna 2005. Hän on Helsingin taiteilijaseuran jäsen ja pitänyt useita yksityis- ja ryhmänäyttelyitä niin Suomessa kuin ulkomailla. Vuonna 2009 Stenberg vastaanotti Suomen kulttuurirahaston työskentelystipendin Hôtel Chevilloniin, Ranskaan. Stenbergin teoksissa toistuvat usein luonto- ja kasvikuvastot voimakkain värein maalattuina.
Taidemaalari Tiina Suikkasen (s. 1981) maalausten kasvit ovat mielikuvien, muistojen ja valokuvien pohjalta syntyneitä kuvauksia elämästä. Kasvimaailman monenlaiset muodot ja värit tarjoavat ehtymättömän materiaalilähteen. Hyönteiset ovat myös löytäneet tiensä kankaalle, ensin kasvivalokuvien mukana tulleina yllätysvieraina, sitten tervetulleena liikkuvana elementtinä. Maalaaminen on Suikkaselle hiljaista aiheeseen uppoamista ja hänen tapansa työskennellä on verkkainen. Suikkanen käyttää värejä ja sommittelua tavoittaakseen haluamansa tunnelman. Maalaukset rakentuvat omaan rauhalliseen tahtiinsa ja kertovat joskus pienistä, joskus suurista elämän teemoista.
Kuvataiteilija Netta Tiitistä (s. 1980) kiehtonut perinteisen maalaustaiteen rajojen haastaminen on kokenut taas pienen edistysaskeleen. Kilpailuteossarjassaan, ”Ajatuksia pintaa syvemmältä”, taiteilija haastaa katsojan mukaan pohtimaan elämän kimurantteja ilmiöitä pintojen ja materiaalien kautta. Pääasiallisesti akryylimaaleilla maalaavan Tiitisen teoksissa olennaisena osana viestin välityksessä toimivat lapset. He keskittyvät puuhastelemaan kollaasien ja tehosteiden virittämissä maalauksissa lapsille tyypillisiä asioita kunkin teoksen aihealueen mukaan. Taiteilija vertaa teoksiaan ristikoihin, joissa on erilaisia vaikeusasteita; helppoja, keskivaikeita ja haastavia, jokaiselle jotakin.
Taidemaalari Jussi TwoSeven (s. 1983) on katutaidetaustainen, itseoppinut kuvataiteilija. Hän maalaa teoksiaan mieluusti sekä julkiseen tilaan että galleriaolosuhteisiin. TwoSeven pitää galleriaan maalaamista ikään kuin jatkumona kadulle tehdylle taiteelle. Näyttelyssä esillä olevien teoksien teemana ovat urbaanit maisemat, joita taiteilija kohtaa liikkuessaan kaupungissa. Hänen tarkoituksenaan on maalata kuvia, joista välittyy sekä todellisuus, että oma näkemys ja tunne. TwoSeven siis maalaa oman maailman, joka perustuu todelliseen maisemaan. Näyttelyn teokset hän toteuttaa pääosin spraymaalilla ja sabluunoilla. TwoSeven maalaa teokset alusta loppuun paikan päällä, suoraan näyttelytilojen seinille asetetuille MDF-levyille, jotka toimivat myös tauluina. Tarkoituksena on tällä tavoin rikkoa kadulla olevan taiteen ja galleriataiteen eroa.
Taidemaalari Jenni Vakkilaisen (s. 1984) teokset syntyvät tutkailevan maalausprosessin myötä, kerroksellisesti. Ne liikkuvat esittävän ja ei-esittävän rajamailla, ja useimmiten niihin muotoutuu maisemallinen tila. Monipuolinen maaliaineen työstäminen, etsiminen ja löytäminen sekä väreillä leikittely ovat luonteenomaista hänen työskentelylleen. Herkkyyden, tunteiden ja läsnäolon merkitys teoksissa on suuri. Vakkilainen kertoo työskentelevänsä usein niin lähellä maalausta, että ottaessaan siihen viimein etäisyyttä, teos paljastaakin itsestään uusia odottamattomia puolia. Klassisen musiikin koulutuksen omaava taitelija näkee maalaamisessa ja musiikissa hyvin paljon yhtäläisyyksiä. Oleellista on harjoittelu, mutta sielun ja merkityksen teoksiin luovat läsnäolo ja sen kautta rytmi ja nyanssit, jotka ikään kuin puhaltavat hengen maalauksiin, tanssittaen katsetta musiikin tahtiin. Jenni Vakkilaisen mielestä mielenkiintoista taidemaalaamisessa on se, ettei lopputulos ole koskaan ennalta arvattavissa.
Kuvataiteilija Mirimari Väyrysen (s. 1976) työskentelyn lähtökohtia ovat olemisen, läsnäolon sekä elinympäristön merkityksien tutkiminen, tarkkailu sekä kokemuksien taltiointi ja niiden esiintuominen taiteen keinoin. Väyrynen liikkuu taiteen eri alueilla ja lähestyy aiheita kokeellisesti.
Hänen teoksiaan hallitsevat palaneen metsän ja tuhotun maiseman kuvastot ja ne rakentuvat kuvallisista ja aineellisista metsän elementeistä; maalauksista, tuhkasta ja palaneen puun osista. Teokset käsittelevät menetystä, luonnon kiertokulkua sekä maiseman prosessuaalisuutta. Teokset ovat eletyn ajallista kerääntymää, muistojen heijastumia sekä kuvallisia ajatuksia, joihin ympäristö on kiinnittynyt havainnon ja kokemuksen muokkaamina. Menetyksen ja muutoksen teemat ilmentyvät tulen jättämänä jälkenä ja kerrostuneena tuhkana, tyhjänä ja tuhoutuneena metsämaisemana. Luonto ja palanut metsä ovat kuitenkin muuttuvia ja uusiutuvia. Maisema on prosessi.
http://www.taidekeskussalmela.fi