19.12.2025
Oulun Musiikkijuhlat: Kansainvälinen, kokeellinen ja kulttuuriperinteen täyttämä kevät – tutustu OMJ Jazz & Etno -ohjelmistoon!
Kevätkauden 2026 OMJ Jazz & Etno -konserttisarja on tulvillaan tuoreita projekteja, syventymistä pohjoisen alueen kulttuureihin ja palkittuja muusikkoja. Esitysten skaala yltää jo lähes kadonneesta perinnelaulusta groovaavan jazzin kautta aina modernin 3D-ääniteknologian avulla luotuun kokeelliseen musiikkiin.
OMJ Jazz & Etno liittyy lauantaina 7.2. osaksi saamelaistaiteilijoita ja pohjoisen alueen kulttuurintekijöitä kokoavaa Dálvemánnu-festivaalia. Konsertissa esiintyy maailman ensimmäisen livđe-albumin julkaissut Anna Morottaja yhdessä kansanmusiikkiyhtye Tallarin kanssa. Toisena yhtyeenä kuultava Suõmmkar yhdistää kolttasaamelaista perinnemusiikkia nykyaikaiseen maailmanmusiikkiin.
Tuore kansanmusiikkiprojekti Jos Voisin Laulaat Ko Lintu Voi tuo esiin kveenien ja meänkielisen kulttuurin. Projektia varten muodostetussa kokoonpanossa soittavat oululainen kansanmusiikkiyhtye Rällä, norjalais-suomalainen Aaret-duo ja pohjoisruotsalainen Nikolai Äystö. Konsertissa keskiviikkona 25.2. esiintyy myös virolainen Johanna-Adele Jüssi, joka trionsa kanssa soittaa musiikkia Ilveslaaksosta – utopistisesta paikasta, joka löytyi unessa.
Myös norjalaisten Nordnorsk Jazzensemblen ja trumpetisti Arve Henriksenin konsertti Kaipu käsittelee kveenejä. Kokoonpano esittää uudelleen muokattuja vanhoja kveeniläisiä virsiä, tekstejä, riimejä, loruja ja lauluja jazzin ja improvisaation hengessä perjantaina 27.2. Nordnorsk Jazzensemble kokoaa Pohjois-Norjan johtavat improvisoidun musiikin ja jazzin muusikot ammattimaiseksi yhtyeeksi. Arve Henriksen on kansainvälisesti arvostettu säveltäjä ja trumpetisti.
Heli Hartikainen on rajoja rikkova saksofonisti, klarinetisti, säveltäjä ja äänitaiteilija. Hänen debyyttisooloalbuminsa, 3D-ääniteknologiaa hyödyntävä CHRONOVARIATIONS palkittiin Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -palkinnolla 2025 vuoden suurimmasta taiteellisesta läpimurrosta. Suomen kokeellisen musiikin ja ambient jazzin rohkeimpiin improvisoijiin kuuluvan Hartikaisen soolokonsertti kuullaan AaltoSiilossa torstaina 2.4.
Lyömäsoittaja ja säveltäjä Mikko Hassisen saapuu Ouluun keskiviikkona 15.4. Hassisen Future Food Factory -yhtyeen ja -levyn musiikki vie kuulijan akustisen jazzin ja elektronisen äänitaiteen leikkauspisteeseen. Samalla Hassinen pyrkii kuvaamaan musiikillisesti omaa mutkikasta luontosuhdettaan. Rumpalina, kapellimestarina, säveltäjänä, sovittajana ja tuottajana toiminut Hassinen on urallaan huomioitu muun muassa Teosto-palkinnolla ja Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnolla.
OMJ Jazz & Etno -kevätkauden päättää torstaina 23.4 arvostettu, suomalaisen jazzlegendan tittelin saanut Jukkis Uotila kansainvälisen kvintettinsä kanssa. Pitkän uran yhdysvaltalaisissakin yhtyeissä tehnyt rumpali, pianisti ja säveltäjä on kerännyt nimeään kantavaan yhtyeeseen nuoret virtuoosit saksofonisti Seamus Blaken (CA), trumpetisti Gerard Presencerin (UK), pianisti Holger Marjamaan (EE) ja basisti Alexander Claffyn (US). Luvassa on lennokasta, modernia groovaavaa jazzia.
OMJ Jazz & Etno on Oulun Musiikkijuhlien ympärivuotinen konserttisarja, jossa kuullaan laaja kirjo kotimaisia artisteja sekä vierailevia tähtiä. Kevään 2026 konserttien yhteistyökumppaneita ovat Oulu2026, Rällä Ry:n Village Anthems -hanke, Arctic Pulse ja Suomen Jazzliitto.
Talvikuun festivaalilla Dálvemánnussa kohtaavat inarin- ja kolttasaameleiset perinteet sekä suomalainen kansanmusiikki
Kevätkauden OMJ Jazz & Etno -konsertit alkavat osana Dálvemánnu-festivaalia, joka kokoaa yhteen saamelaistaiteilijoita ja kulttuurintekijöitä laajalta pohjoiselta alueelta. Perinteisesti saamelaisessa vuodessa oli 12 täyttä kuukautta ja niiden lisäksi puolikas, jota on kutsuttu dálvemánnuksi eli talvikuuksi. Konsertissa lauantaina 7.2. Valvesalilla esiintyvät Anna Morottaja & Tallari sekä Suõmmkar.
Anna Morottaja on Inarissa ja Koillis-Lapissa asuva muusikko, joka julkaisi vuonna 2021 maailman ensimmäisen livđe-albumin. Livđe on inarinsaamelaisten perinteinen laulutapa, joka oli lähes kadonnut, kunnes Morottaja ja muut elvyttäjät löysivät arkistoista sen viimeiset rippeet. Anna Morottajan suurena innoituksena olivat hänen isotätinsä Anna Briitta Mattuksen arkistoäänitteet, joiden tutkimiseen hän omistautui. Tallari on Suomen ensimmäinen kansanmusiikin ammattiyhtye, jonka laaja instrumenttiosaaminen ja huolellisesti rakennetut sovitukset tukevat tätä perinteistä ilmaisumuotoa kauniisti.
Suõmmkar yhdistää kolttasaamelaista perinnemusiikkia — leuʹddeja, katrilleja ja tuutulauluja — nykyaikaiseen maailmanmusiikkiin. Yhtyeen musiikki kuvastaa hyvin, miten kolttasaamelainen kieli ja kulttuuri ovat pystyneet säilymään vuosisatojen ja monien vaikeiden historiallisten aikojen läpi. Yhtye julkaisi debyyttialbuminsa Suõmmkar vuonna 2018. Levy sisältää sekä omia sävellyksiä että perinteisiä sävelmiä, jotka on löydetty historiallisista arkistokokoelmista. Toinen albumi Peäccam da Paččjokk julkaistiin heinäkuussa 2025. Albumin teemana ovat kolttasaamelaiset paikalliset perinteet Peäccamin ja Paččjokin alueilta.
Yhteistyössä: Oulu2026.
Ainutlaatuisen kokoonpanon kulttuuriteko ja matka utopistiseen Ilveslaaksoon
Jos Voisin Laulaat Ko Lintu Voi on kansanmusiikkiprojekti, joka tuo esiin kveenien ja meänkielisen kulttuurin äänen ja sydämen. Sen ytimessä on kansanlaulujen ja kansanmusiikin etsiminen – sävelten, jotka ovat kulkeutuneet Suomesta Torniojokilaaksoon ja Ruijaan muuttuen ja muovautuen ajan saatossa. Projekti on osa Kansanmusiikkiyhdistys Rällä ry:n Oulu2026-hanketta Village Anthems. Se on myös kulttuuriteko, joka nostaa esiin alueiden kulttuurisia erityispiirteitä sekä vähemmistökielten asemaa. Konsertti kuullaan RioLivessä keskiviikkona 25.2.
Projektia varten on muodostettu ainutlaatuinen kokoonpano, jossa yhdistyvät oululaisen kansanmusiikkiyhtye Rällän energinen perinnetulkinta, norjalais-suomalaisen Aaret-duon intiimi ja kokeileva sävy sekä pohjoisruotsalaisen Nikolai Äystön meänkielinen laulu ja tarinankerronta. Yhdessä ne luovat moniäänisen kokonaisuuden, joka tuo esiin pohjoisten medioiden kaiun ja uusien tulkintojen voiman. Kokoonpano soittaa useita Suomen, Ruotsin ja Norjan alueen perinnesoittimia kuten jouhikkoa, kanteletta ja avainviulua.
Johanna-Adele Jüssi on virolainen viulisti, joka asuu Pohjois-Norjassa. Trionsa kanssa hän soittaa musiikkia Ilveslaaksosta (Lynx Valley) – utopistisesta paikasta, joka löytyi unessa. Hänen ilmaisunsa on sekä eleganttia että raakaa; se kertoo tarinaa ja loihtii tunnelman. Jüssillä on maisterin tutkinto pohjoismaisesta kansanmusiikista, jonka opinnot veivät hänet Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Suomeen, sekä kandidaatin tutkinto perinteisestä virolaisesta viulumusiikista Tarton yliopiston Viljandin kulttuuriakatemiasta.
Yhteistyössä: Oulu2026 ja Rällä Ry:n Village Anthems -hanke.
Norjalaisten huippumuusikoiden projekti käsittelee kveenien kaipuuta menetettyyn kulttuuriinsa
Nordnorsk Jazzensemble kokoaa Pohjois-Norjan johtavat jazz- ja improvisoidun musiikin muusikot suureksi, ammattimaiseksi yhtyeeksi. Yhdessä kansainvälisesti arvostetun säveltäjän ja trumpetistin Arve Henriksenin (NO) kanssa he ovat luoneet Kaipu-projektin, jossa kveeniläistä kulttuuria nostetaan esiin, muokataan ja tuodaan uuteen valoon jazzin ja improvisaation hengessä. Kokoonpano esiintyy Valvesalissa perjantaina 27.2. Kveenit ovat pohjois-norjalainen väestö, jotka ovat pääosin 1700- ja 1800-luvuilla Tornionjokilaaksosta, Peräpohjolasta ja Lapista muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä.
Kaipu – joka tarkoittaa kaipuuta ja ikävää – kuvaa nykyistä tilannetta kveeniläisen kulttuurin osalta. On olemassa kaipuu johonkin, minkä kveenit ovat menettäneet. Ikävä omia kulttuurisia ilmaisumuotoja kohtaan, jotka joskus olivat olemassa, mutta joilla ei ollut mahdollisuutta siirtyä eteenpäin tai kehittyä. Projektin tavoitteena on heijastaa näitä kokemuksia esittämällä uudelleen muokattuja vanhoja kveeniläisiä lauluja, virsiä, tekstejä, riimejä, loruja ja lauluja. Musiikki ja tekstit on sävelletty, tulkittu ja sovitettu uudelleen Nordnorsk Jazzensemblen muusikoiden Viktor Wilhelmsenin, Svein Schultzin, Mariann Torsetin ja Frida Lydia Hansenin sekä Arve Henriksenin toimesta.
Yhteistyössä: Oulu2026 ja Arctic Pulse -hanke.
AaltoSiilossa kuullaan Kritiikin Kannukset -palkinnon voittanut teos tenorisaksofonille, live-elektroniikalle ja resonoiville metalliesineille
Heli Hartikainen on rajoja rikkova saksofonisti, klarinetisti, säveltäjä ja äänitaiteilija. Suomen kokeellisen musiikin ja ambient jazzin kentillä rohkeimpiin improvisoijiin kuuluvan Hartikaisen musiikissa leikittelevät soinnilliset tekstuurit ja hypnoottiset, muuntuvat äänikentät. Hartikaisen soolokonsertti kuullaan AaltoSiilossa torstaina 2.4.
Hartikaisen kiitelty debyyttisooloalbumi, 3D-ääniteknologiaa hyödyntävä CHRONOVARIATIONS palkittiin Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -palkinnolla 2025 vuoden suurimmasta taiteellisesta läpimurrosta. Tenorisaksofonille, live-elektroniikalle ja resonoiville metalliesineille tehdyn teoksen tavoitteena on ollut sovittaa yhteen akustinen ja sähköinen ääni ja luoda kokeellinen avantgardistinen ääniteos. Vuonna 1961 perustettu Kritiikin Kannukset -palkinto jaetaan vuosittain suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle ansiokkaasta suorituksesta jollakin taiteen alalla. Albumi oli lisäksi ehdolla vuoden 2024 parhaan jazz-albumin Emma-palkinnonsaajaksi.
Yhteistyössä: Oulu2026.
Teosto- ja Yrjö-palkittu Mikko Hassinen vie kuulijan akustisen jazzin ja elektronisen äänitaiteen leikkauspisteeseen
Mikko Hassinen on tehnyt poikkeuksellisen mittavan uran rumpalina, kapellimestarina, säveltäjänä, sovittajana ja tuottajana, ja hänen ansionsa on huomioitu muun muassa Teosto-palkinnolla ja Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnolla. Suomen Jazzliiton kiertuekonsertissaan RioLivessä keskiviikkona 15.4. Hassinen palaa pienyhtyemusiikin pariin nuorekkaan ja taitavan yhtyeensä innoittamana. Edellisen, Helsingin Sanomilta viisi tähteä saaneen Espoo Big Bandin Blood Red -albumin maalaama lavea ja kerroksellinen puhallinorkestraatio muuttuu Future Food Factoryn musiikissa intiimiksi ja fokusoituneeksi pienen kollektiivin värähtelyksi, jossa akustinen jazz saa ylleen sähköisen kerroksen.
Future Food Factory -albumillaan Hassinen pyrkii kuvaamaan musiikillisesti omaa mutkikasta luontosuhdettaan. Musiikki on lähtökohtaisesti akustista ja hengittävää, mutta akustisuuden periaatteesta huolimatta levyllä on sähköisyyden vivahde. Moni kappale on jälkituotantovaiheessa saanut perinteisestä kvartettijazzista poikkeavia kerroksia: äänitettyä materiaalia on muunneltu ja prosessoitu, ja akustisesti alkanut levy muuttuu matkan varrella joksikin muuksi.
Yhteistyössä: Suomen Jazzliitto.
Arvostettu suomalainen jazzlegenda Jukkis Uotila tuo Suomeen kansainvälisen kvintetin
Pitkän uran yhdysvaltalaisissakin yhtyeissä tehnyt 65-vuotias rumpali, pianisti ja säveltäjä Jukkis Uotila on kasannut yhteen ryhmän nuorempia virtuooseja, joista saksofonisti Seamus Blake ja trumpetisti Gerard Presencer ovat jo tunnettuja tekijöitä – pianisti Holger Marjamaa ja Alexander Claffy taasen ovat raketin lailla kansainväliseen muusikkoeliittiin nousseita nuoria mestareita. Jukkis Uotila Band soittaa lennokasta, modernia groovaavaa jazzia. Kappaleiden tunnelmat vaihtelevat paahteisesta, energisestä menosta herkkiin seesteisiin balladeihin. Uotilan omien sävellysten lisäksi RioLivessä torstaina 23.4. kuullaan teoksia Seamus Blakelta ja Holger Marjamaalta.
Jukkis Uotila on tehnyt muusikkona monipuolisen uran, johon kuuluu yhteistyötä muun muassa Randy Breckerin, Toots Thielemansin, Billy Cobhamin ja Chet Bakerin kanssa. Uotilalle on myönnetty Jazzliiton Yrjö-palkinto vuonna 1991 ja säveltaiteen valtionpalkinto vuonna 2011. Vuonna 2022 Musiikkiarkiston hallitus myönsi hänelle Suomen Jazzlegenda -palkinnon.
Yhteistyössä: Oulu2026.
Festivaalin sivuille
