04.06.2025
Mäntän kuvataideviikot avautuu historiallisen laaja-alaisena
XXIX Kuvataideviikot avautuu laaja-alaisempana kuin koskaan. Teemana on EI, taidekuratointi joutuu uudelleenarviointiin ja tapahtumallinen osuus on kiinteä osa näyttelyä.
XXIX Mäntän kuvataideviikot avaa ovensa 15.6.2025. Kesän näyttelyä tarkastellaan kieltosanan kautta. EI-linssin läpi havainnoidaan muun muassa paikallisuutta, lapsuutta ja vanhemmuutta, ihmisen ympäristöä, perinteitä sekä mieltä ja kehoa. Kesän Kuvataideviikot pohtii myös taidekuratointia eri näkökulmista. Yhteensä 84 nykytaiteilijan lisäksi luvassa on näyttelyn historian laaja-alaisin kuratointiprosessi lukuisine kanssakuraattoreineen. Ennakkokatselmus näyttelystä medialle järjestetään 10.6.
Kuraattori Krister Gråhn
XXIX Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Krister Gråhnille uusi ja ennennäkemätön eivät ole taiteen kohdalla itseisarvoisia, eikä hän usko taiteen kertakäyttöisyyteen. Hän pohtii työskennellessään usein sitä, miten kuvataiteen kenttä voisi ottaa – niin paikallisesti kuin globaalistikin – kokonaisvaltaisemman vastuun ympäristöstään. Työhönsä hän pyrkii suhtautumaan jatkuvana prosessina ennemmin kuin vain alkavina ja päättyvinä projekteina.
– Nykyisin korostetaan taiteen hyvinvointivaikutuksia, mutta toivoisin, että vaikutukset voisivat olla pitkäkestoisempia, ja että ne voisivat luoda muutosta ja kestävyyttä pidemmällä aikavälillä. Kulttuurin ei kuulu tarjota vain hetken helpotusta arkeen, vaan osallistua kokonaisvaltaisemmin hyvinvoinnin luomiseen, Gråhn summaa.
Teemana EI!
– EI on pieni, vahva ja vaikea sana. Samaan aikaan, kun minut kutsuttiin Kuvataideviikkojen kuraattoriksi, lapseni oli siinä iässä, että hän vastasi jokaiseen kysymykseeni: EI! Se sai minut miettimään, miksi identiteettimme rakentuu pitkälti sen kautta, mitä me emme ole, Gråhn avaa teeman taustoja.
– EI on ehdottomuudessaan yllättävän lavea. Se ei merkitse vain ulkopuolelta asetettuja rajoitteita, vaan EI on myös sisäsyntyistä vastavoimaa. EI merkitsee jotain, mitä emme enää hyväksy tai usko todeksi. EI on itsemäärämisoikeutta ja tasa-arvoa, mutta se synnyttää myös sensuuria ja rasismia. On olemassa kieltoja, joita pidämme niin itsestäänselvinä, että emme niitä edes huomaa, ja taas sellaisia, jotka saavat meidät kysymään: miksi EI?, Gråhn lisää.
Taidekuraattori uudelleenarviointiin
Perinteisen ja ajankohtaisen nykytaiteen katselmuksen lisäksi ensi kesän Kuvataideviikoilla nähdään myös, miten taidekuratoinnin perinteet asetetaan luupin alle. Pohdinnan keskiössä on kuratoinnin, eli taiteellisen johtamisen, vallan ja vastuun jakautuminen. Krister Gråhn on kutsunut mukaan joukon kanssakuraattoreita, jotka ovat taidekentän eri roolien asiantuntijoita. Heidän kauttaan Kuvataideviikoille saadaan ennennäkemättömän laaja-alainen kattaus tekijöitä ja teemoja.
– Ajatuksena on kuraattorin yksinvallan purkaminen ja toimenkuvan avaaminen. Tällä pyritään viemään Kuvataideviikkoja instituutiona kohti yhteisöllisempää, keskustelevampaa sekä taidetta ja arkea yhdistelevämpää suuntaa. Kuvataideviikoista pyritään luomaan kokonaisuus, jossa taiteen ympärille linkittyvät toiminnot ovat kiinteä osa näyttelyä – eivät päälleliimattuja oheistapahtumia, Krister Gråhn selittää.
– Kuratointi on toimenkuvana hyvin häilyvä. Mukaan kutsutut kanssakuraattorit soveltavat kuratoinnin käytäntöjä tyystin eri tavoin omaan toimintaansa. Kanssakuraattorien työn kautta voimme pohtia, mitä kaikkea voi – ja tulisi – kuratoida. Osaksi Kuvataideviikkoja liittyy – ei pelkästään taidetta – vaan myös tutkimusta, taidekirjoitusta, pedagogiikkaa ja taiteen parissa tehtävää yleisötyötä, Gråhn perustelee.
XXIX Kuvataideviikkojen kanssakuraattorit
Arkkitehti ja tekniikan tohtori Iida Kalakoski, MW-kehitys Oy ja sen toimitusjohtaja Otto Huttunen
Opettaja Hannele Karppinen, kuvataiteilija Heidi Saramäki ja Mänttä-Vilppulan kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Antti Korkka
Kuvataiteilija Elina Försti & arkkitehti ja tekniikan tohtori Iida Kalakoski
Taidehistorioitsija Kaija Kaitavuori
Väitöskirjatutkija ja kuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen
Kuvataiteilija ja taidekasvattaja Hanna Rantala
Runoilija ja kuvataidekriitikko Raisa Jäntti
Korutaiteilijat Tarja Tuupanen & Jenni Sokura
Ihmisyyden tunnustajat, teatteriammattilainen Satulia Saarilehto & kuvataiteilija Paula Tella
Kanssakuratoinnin osa-alueet
Korutaide & kehon poliittisuus. Korutaiteilijat Tarja Tuupanen ja Jenni Sokura kuratoivat Kuvataideviikoille kansainvälisen korutaiteen kokonaisuuden. Korutaiteilijoiden teosten kautta pureudutaan ihmisen kehoon ja sen poliittisuuteen. Korutaiteilijat ovat Lin Cheung (UK), Ana Escobar Saavedra (CO/FR/AE), Benedict Haener (CH), Jussi Järvinen (FI), Liisbeth Kirss (EE), Nadiye (FI), Jasmin Matzakow (DE), Nanna Melland (NO), Maria Nuutinen (FI), Anna Rikkinen (FI), Åsa Skogberg (SE), Hansel Tai (CN/EE), Vivi Touloumidi (GR/DE/BE), Wen-Ju Tseng (UK), Lisa Walker (NZ) ja Zhipeng Wang (CN).
Kaupunkikaava taideteoksena. Iida Kalakosken ja Otto Huttusen johdolla pohditaan kaupunkikaavaa taideteoksena. Tavoitteena on rakentaa visio siitä, millainen olisi taiteilijoille suunniteltu asuinalue. Mukana olevat arkkitehdit ja arkkitehtiopiskelijat ovat Leo Hirviniemi, Jesse Kitinoja, Mari-Sohvi Miettinen, Essi Nisonen, Leo Nuutinen, Beate Pekkarinen. Teoksen äänisuunnittelusta vastaa Kimmo Hokkanen.
Kulttuuriympäristö & rakennussuojelu. Elina Försti ja Iida Kalakoski tarkastelevat ränsistyvää perinnemaisemaa, Mäntän vanhan Spriitehtaan kohtaloa, korjaamisen ja korjattavuuden kysymyksiä sekä Mänttä-Vilppulan tehdaskaupungin kaupunkikuvaa. Mukana ovat arkkitehti Riina Sirén ja arkkitehtiopiskelija Amanda Ikonen.
518 kaupunkiviiriä. Hannele Karppisen, Heidi Saramäen ja Antti Korkan johdolla kaikki 518 mänttä-vilppulalaista esi- ja alakoululaista kutsuttiin pohtimaan, mistä he eivät luopuisi kotiseudussaan. Sen pohjalta lapset suunnittelivat kukin oman kaupunkiviirinsä, joita nähdään kaupunkikuvassa ja osana Pekilon näyttelyä.
Näyttelykatalogi 2.0. Vuoden 2025 näyttelykatalogi päätoimittaja on runoilija ja kuvataidekriitikko Raisa Jäntti. Perinteisen painetun julkaisun sijaan katalogi julkaistaan kesän aikana päivittäisinä kokemukseen perustuvina postauksina Kuvataideviikkojen somekanavilla.
Taiteen tutkimus taideteoksena. Kaija Kaitavuoren osuus on neliosainen. Hänen Museomagiaa-artikkelinsa vaihtaa roolia Kuvataideviikoilla artikkelista taideteokseksi. Mänttä taideteoksena haastaa mänttä-vilppulalaiset tarkastelemaan omaa elämäänsä taiteena.
Violon d’Ingres / Ingresin viulu puolestaan kutsuu mukaan taiteilijoita, joilla on taiteen lisäksi jokin toinen aktiivinen taito tai työ.
Taidesoppaa! -tapahtumat tarjoavat kokoontumisia, keskustelua ja keittoa Pekilon vanhassa valvomossa. Mukaan on kutsuttu taiteilijat Eeva-Mari Haikala, Jaakko Rustanius ja Pia Lindman.
EI-taideopastukset. Sanna Karimäki-Nuutinen on suunnitellut Kuvataideviikoille opastusten sarjan, joiden painopiste on taiteen kokemisessa. Onko taidekokemuksen eteen nähtävä vaivaa? EI-opastukset tuovat esiin kunkin oppaan erityisen näkökulman kuten vammaisuuden, esteettömyyden, kieltäytymisen tai ihmisen ja muiden lajien yhteistyön.
Opastusten tekijät ovat Markku Haanpää, Riikka Leinonen sekä työpari Outimaija Hakala ja Snejka.
Lupiinilaboratorio on Hanna Rantalan työpajakokonaisuus, joka rakentuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa kutsuu niittämään talkoovoimin komealupiinia, joka on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi. Toisessa osassa päästään kokeilemaan mustemaalausta lupiinista uutetuilla pigmenteillä. Kolmannessa osassa, Lupiinidialogeissa, jaetaan ajatuksia muun muassa vieraslajisuudesta, kauneudesta ja haitallisuudesta.
Aseeton Suomi -näyttely ja Väinölän kesäteatterin Sirkus Lystikus.
Ihmisyyden tunnustajat kuratoi pasifistisesta Aseeton Suomi -näyttelystä kattauksen Väinölän ja Sampolan yhteisöjen näyttelytiloihin. Näyttelyn taiteilijat ovat Joonas Peltola, Pekka Peltola, Riitta Pietilä, Erkki Saarilehto, Juha Saarilehto, Merja Saarilehto, Satulia Saarilehto ja Reija Tähtinen.
Vainölän kesäteatterin näytelmä Sirkus Lystikus saa ensi-iltansa heinäkuun puolivälissä. Satulia Saarilehdon ja Paula Tellan johdolla syntynyt tragikomedia kertoo sirkusyhteisöstä ja muutosvastarinnasta.
Työryhmä: Satulia Saarilehto, Paula Tella, Päivi Aikioniemi, Eija Husso, Outi Jaakkola, Paula Jaakkola, Jarkko Kotakorpi, Liina Makkonen, Liisa Mankinen, Jouni Marjanen, Heli Peltola, Joonas Peltola, Riitta Pietilä, Jari Ronkainen, Jussi Saarilehto, Merja Saarilehto, Ulla Silván ja Reija Tähtinen.
Krister Gråhnin taiteilijavalinnat
XXIX Kuvataideviikkojen yhteensä 84 taiteilijasta / taiteilijaryhmästä kanssakuraattorien työn kautta mukaan saatiin 38 tekijää ja kuraattori Krister Gråhn kutsui mukaan 47 taiteilijaa. Gråhnin kutsumat taiteilijat ovat Dorian Bajramovic, Maria Duncker, Eläinoikeus-akatemia, Elina Försti, Ramina Habibollah, Minna Havukainen, Timo Heino, Heikki Hautala, Pauliina Jokela, Jaakko Kahilaniemi, Matias Karsikas, Kastehelmi Korpijaakko, Kalle Lampela, Santeri Lehto, Virve Lilja, Anni Löppönen, Simo Mantere, Heikki Marila, Teemu Mäenpää, Maija Närhinen, One Love Group, Marja Patrikainen, Antti Pussinen, Mikko Rekonen, Aleksandra Kulonen & Repin-instituutin alumnit, Restlessminds, Erkki Saarilehto, Jasu Salmi, Teemu Salonen, Heidi Saramäki, Jere Suontausta, Paula Tella, Tommi Toija, Päivi Tuovinen, Pekko Vasantola, Milja Viita ja Timo Wright.
Ei pelkästään uusia teoksia
– Ensi kesänä Mäntän kuvataideviikoilla avautuu mahdollisuus pureutua myös eri taidekäsityksiin, teorioihin ja pohdintoihin siitä, mistä taide muodostuu. Monet mukaan valikoituneista teoksista ovat taiteilijoiden jo olemassa olevaa tuotantoa. Yhteiskunta niiden ympärillä on muuttunut, mutta ne ovat edelleen – ja eri tavalla – ajankohtaisia. Uusi ja ennennäkemätön EI ole synonyymi taiteen laadulle, Krister Gråhn avaa taiteilijavalintojensa taustoja.
XXIX Mäntän kuvataideviikot on avoinna joka päivä 15.6.–31.8.2025 kello 10.00-18.00.
www.kuvataideviikot.fi / www.facebook.com/kuvataideviikot / www.instagram.com/kuvataideviikot
Festivaalin sivuille
