22.01.2019
Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin 50-vuotisjuhlakirja avaa historiaa hauskasti ja monipuolisesti rikkaan kuva-aineiston kera
Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin 50-vuotisjuhlakirjassa Suomen eturivin tanssitaiteilijat, festivaalin yleisö, talkoolaiset ja muut taustavaikuttajat jakavat värikkäitä muistojaan ja kertovat, mikä merkitys yhdellä Euroopan arvostetuimmista tanssifestivaaleista on ollut heihin ja koko suomalaiseen tanssin kenttään.
”Kuopio oli alun perin ainoa paikka Suomessa, missä näki kansainvälisiä ryhmiä ja jopa tutustuikin joihinkin kansainvälisiin ihmisiin. Kurssitoiminta Kuopiossa on ollut ensiarvoisen tärkeää. Harvalla köyhällä opiskelijalla oli mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelemaan. Kuopio oli ainoa mahdollisuus sivistää itseään ja tietouttaan.” Tero Saarinen, koreografi.
”Olin Kuopiossa ensimmäistä kertaa vuonna 1971. Se oli aivan villiä ja hauskaa! Tulin sinne Tampereelta ja yhtäkkiä siellä näki kaikki modernistit.” Marjo Kuusela, taiteen akateemikko, koreografi.
Kesäkuussa 2019 Kuopio Tanssii ja Soi järjestetään jo 50. kerran, ja sen kunniaksi festivaalin historia on koottu värikkääksi, tarinoiden, historian ja kuvien täyttämäksi juhlakirjaksi.
Kirjassa piirretään esiin festivaalin historiaa monipuolisesti eri näkökulmista – niin katsojien, median, talkoolaisten, työntekijöiden, taiteilijoiden kuin taloudenkin suunnalta. Lukuisat suomalaisen tanssitaiteen tunnetut vaikuttajat Doris Laineesta ja Tero Saarisesta Minna Tervamäkeen ja Jorma Uotiseen kertovat omat muistonsa festivaalista.
”Minulle itselleni Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali oli lapsuuteen kiinteästi kuuluva osa erityisesti toriesityksien kautta. Kuitenkin vasta, kun ”palasin” festivaalille nuorena toimittajana 2000-luvulla, ymmärsin ensimmäistä kertaa, miten merkittävästä ja korkeatasoisesta tapahtumasta oli kyse. Istuin katsomossa ja mietin, että miten ihmeessä kotikaupunkiini on syntynyt jotain tällaista”, kirjan kirjoittaja, toimittaja Tiia Lappalainen sanoo.
”Haastatteluja tehdessäni kuva on koko ajan vain laajentunut. Kuopio Tanssii ja Soilla on ollut todella suuri merkitys suomalaisen tanssin ammattikentän koulutukseen ja tanssiyleisön kasvatukseen. Kuopio on ollut paikka, jossa moni nykyhetken kärkikoreografeista ja -tanssijoista on saanut ensikosketuksensa ulkomaisiin opettajiin ja siihen, mitä maailman tanssitaiteessa tapahtuu.”
Festivaali on vuosien saatossa omalta osaltaan tehnyt tunnetuksi kotimaisia taiteilijoita kansainvälisten tapahtumatuottajien ja tanssitaiteen parissa ja vaikuttanut siten suomalaisen kulttuurin vientiin. Erityisesti ensimmäisen taiteellisen johtajan Doris Laineen kaudella 1980-luvulla tavoite oli vahvasti esillä.
”Kun ihmiset tulivat festivaalille jonkun ison ryhmän takia, he näkivät samalla suomalaista tanssia. Yritimme saada paikalle kriitikoita, jotta juoru siitä, että meillä on hyviä ryhmiä, menisi eteenpäin”, Laine kertoo kirjassa.
Festivaali toimi myös Tero Saarisen kansainvälisen koreografin uran ponnahduslautana, sillä juuri Kuopiossa hän sai ensimmäisen tilaustyönsä israelilaiselle Batsheva Dance Companylle Jukka O. Miettisen kaudella.
Talkoovoimin rakennetusta festivaalista kansainvälisesti halutuksi esiintymisareenaksi
1970-luvulla festivaali rakennettiin pitkälle talkoovoimin. Eurooppa, puhallinmusiikki ja kansantanssi olivat vahvasti esillä ohjelmistossa.
Doris Laineen kaudella 1980-luvulla festivaalin ohjelmisto ammattimaistui ja festivaalin kiinteäksi osaksi tulivat erilaiset nuorten tanssijoiden ja koreografien kilpailut. Laajan, kansainvälisen verkostonsa kautta Laine sai Kuopioon esiintymään useita klassisen ja modernin tanssin ykkösryhmiä.
Jukka O. Miettisen taiteellisen johtajuuden aikana 1990-luvulla ohjelmistossa painottui vahvasti etnisyys ja Euroopan ulkopuoliset maat, joskin Miettinen toi Kuopioon myös vahvoja eurooppalaisia ryhmiä. Ja 2000-luvun vaihteessa Alpo Pakarisen kaudella keskityttiin Britteihin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Jorma Uotisen 17-vuotisen taiteellisen johtajuuden kaudella nykytanssin rooli festivaaliohjelmistossa on vahvistunut, kuten myös koulutuksen, lasten ja nuorten osuus festivaalilla.
50 vuoden aikana festivaalin tapahtumissa on vieraillut lähes kaksi miljoonaa katsojaa ja tuhat esiintyjäryhmää ja niissä arviolta reilut 10 000 henkilöä.
”Tämän kansainvälisen esiintyjäjoukon myötä meille on syntynyt ainutlaatuinen kansainvälinen verkosto. Hyvät Kuopion kokemukset ovat levinneet suusta suuhun. Kuopio tunnetaan tanssitaidepiireissä eri puolilla maailmaa ja se on erittäin haluttu esiintymisareena. Samalla Kuopioon on jalostunut ainutlaatuista kansainvälisen tapahtumatuotannon osaamista ja sivistynyt tanssille otollinen yleisö”, festivaalin toiminnanjohtaja Anna Pitkänen toteaa.
Kuopion kaupunki on alusta pitäen tukenut festivaalia – silloinkin, kun talous on ollut taantumassa.
”Koemme tämän investointina, joka on tuottanut hyvää Kuopion laariin niin elämyksellisessä, imagollisessa kuin matkailullisessakin mielessä, samalla se on rikastuttanut maamme tanssitaidetarjontaa merkittävästi. Tapahtumasta on kehittynyt alansa monipuolisin, tunnetuin ja kansainvälisin festivaali Pohjoismaissa”, festivaalin hallituksen puheenjohtaja ja Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soininen sanoo.
Juhlakirja esitellään suurelle yleisölle to 24.1. klo 17 Suomalaisessa kirjakaupassa, kauppakeskus Minnassa Kuopiossa. Taiteellinen johtaja Jorma Uotinen on toimittaja Tiia Lappalaisen haastateltavana.
Saastamoisen säätiön taloudellinen tuki on mahdollistanut tämän julkaisun.