12.01.2024
Kuhmon Kamarimusiikki tutkiskelee rajoja
Kuhmon 54. Kamarimusiikki soi tänä vuonna 14.−27. heinäkuuta. Festivaalin taiteelliset johtajat, viulistipari Minna Pensola ja Antti Tikkanen ovat suunnitelleet ohjelmiston Rajalla-teeman ympärille. Aihetta käsitellään monesta suunnasta, muun muassa maantieteellisesti, kielellisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti, henkisesti ja fyysisesti. Luvassa on lähes 60 konserttia, joissa kuullaan yli 300 teosta.
Monenlaisia rajoja
”Idea alkoi syntyä Suomen Nato-jäsenyyden keskustelujen myötä toissa kesänä”, Minna Pensola sanoo. ”Nato-rajan laajentuessa Suomeen myös itärajasta tuli paljon konkreettisempi. Se oli alkusysäys, joka sai miettimään rajan ja rajattomuuden käsitettä myös musiikissa ja ihmisenä olemisessa. Kuhmossahan itäraja on läsnä aivan eri tavalla kuin esimerkiksi Helsingistä katsottuna osaa edes kuvitella.”
Kuhmon Kamarimusiikin ohjelmisto käsittelee rajoja monelta kantilta. Kahden intensiivisen viikon aikana koetellaan tyyli- ja aikakausien rajoja yli viiden vuosisadan ajalta, 1500-luvun renessanssista aina näihin päiviin saakka. Lisäksi käsitellään elämän ja kuoleman rajoja, oman tilan käsitettä ja intimiteettiä, mystisiä rajatilakokemuksia ja esimerkiksi päivän ja yön rajankäyntiä.
”Maantieteellisesti olemme omistaneet konsertin Sveitsille, ja ohjelmassa on teoksia myös Kataloniasta, Israelista, Ahvenanmaalta, aina Yhdysvalloista Aasian rajoille saakka”, Pensola sanoo. ”Saamelaisuus tulee esille Auri Aholan tanssiteoksessa. Yleisöllä on myös jännittävä tilaisuus kokea pakolais- ja siirtolaisaiheinen konsertti täysin pimeässä, siis ilman näköaistia. Konsertti, jossa sopraano Pia Freund esittää sävellyksiä Theresienstadtin keskitysleiriltä vie sitten jo inhimillisyyden rajoille.”
Kesän nimikkosäveltäjiä on kaksi: vahvassa kansainvälisessä nosteessa olevat Sebastian Fagerlund ja Lotta Wennäkoski, joilta kuullaan useita teoksia festivaalin eri konserteissa. Kantaesityksinä kuullaan festivaalin tilaamat Fagerlundin kitarakvintetto ja Wennäkosken viuluduo.
”Wennäkoski ja Fagerlund ovat hyvin erilaisia, persoonallisia säveltäjiä. Syntyy hauskoja yhdistelmiä, kun heidän teoksiaan ripottelee pitkin ohjelmia”, kertoo Antti Tikkanen.
”Kuhmon Kamarimusiikki on aina myös hulluttelua ja hauskuutta. Vakavien aiheiden rinnalla konserteissa on iloa ja virtuositeettia, inhimillisten kykyjen rajoja koettelevia wau-elämyksiä”, valottaa Antti Tikkanen. Esimerkkeinä wau-elämyksistä hän mainitsee muun muassa etydejä ja ihmelapsia esille tuovat konsertit ja hulluttelusta Tero ja Erno shown rock-klassikot ja klasarihitit.
Uusia ja vanhoja tuttavuuksia
Pensola ja Tikkanen toimivat nyt toista vuotta festivaalin taiteellisina johtajina, mutta Kuhmossa he ovat soittaneet jo 90-luvun puolelta.
”Kuhmo on hiljalleen kasvanut valtavan suureksi perheeksi”, Antti Tikkanen sanoo. ”Lavan kummallekin puolen on kehittynyt vahvoja siteitä.”
”Iloinen velvollisuutemme taiteellisina johtajina on tuoda Kuhmoon niin tuttuja taiteilijoita menneiltä vuosilta kuin myös täysin uusia nimiä”, Pensola toteaa. ”Uusien, nuorten kamarimusiikkiryhmien tukeminen ja esiintymisten mahdollistaminen on meille ensiarvoisen tärkeää”, Tikkanen sanoo.
Tänä vuonna Kuhmo-kasteensa saavat esimerkiksi espanjalainen Quiroga-kvartetti, sveitsiläinen Swiss-pianotrio, pianistit Joonas Ahonen ja Mackenzie Melemed kanteletaiteilija Eija Kankaanranta ja harmonikansoittaja Janne Valkeajoki.
Nuorten muusikoiden Paddington-trion Pensola ja Tikkanen taas nostivat Eurooppalaisen kamarimusiikkiakatemian (ECMA) listoilta. ECMA:sta mukaan saadaan musiikkikursseille myös arvostettu kamarimusiikkipedagogi, viulisti Johannes Meissl. Kuhmon musiikkikurssit järjestetään perinteiseen tapaan festivaalin yhteydessä.
Kaikkiaan Kuhmossa esiintyy noin 120 taiteilijaa Suomesta ja ulkomailta. Tutuista yleisön suosikeista mukana ovat mm. viulistit Sergey Malov, Daniel Rowland ja Elina Vähälä sekä Danel-kvartetti ja Storioni-trio. Pitkästä aikaa Kuhmoon saadaan mm. sopraano Anu Komsi ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri. Päivän ohjelmien esittelystä vastaa festivaalin taiteilijoiden ja kesän nimikkosäveltäjien rinnalla säveltäjä Osmo Tapio Räihälä.
Festivaalin aikana on kaksi taidenäyttelyä. Kuhmo-talon aulaan saadaan Marjatta Tapiolan maalauksia ja grafiikkaa. Kamarimusiikkikeskuksen Galleria täyttyy Veera Kopsalan puureliefeistä.
Lipunmyynti kattaa puolet budjetista
Vuoden 2024 Kuhmon Kamarimusiikki tehdään 920 000 euron budjetilla. Lipputuloilla budjetista katetaan 50 %, avustuksin 30 % ja 20 % muilla tuotoilla. Festivaalia tukevat avustuksin opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kuhmon kaupunki. Jenny ja Antti Wihurin rahastolta on saatu apuraha sävellystilauksiin. Yritysyhteistyökumppaneita ovat OP Kuhmo, OP Kainuu, OP Ylä-Kainuu, OP Paltamo, F-Musiikki Oy, Kainuun Sanomat, Kouta Media, Kuhmo Oy, No-Pan Auto Oy ja Osuuskauppa Maakunta.
Kuhmon Kamarimusiikki on Suomen vanhin ja kävijämäärältään suurin kamarimusiikin tapahtuma. Yli 53 vuodessa Kuhmon Kamarimusiikki on kasvanut mös yhdeksi maailman merkittävimmistä kamarimusiikkijuhlista. Itävaltalaisen Die Festspiele -musiikkilehden mukaan Kuhmon festivaalin vahvuuksia ovat ”siniset järvet, valoisat yöt, kotoisa tunnelma ja ainutlaatuinen musiikki”. Kuhmon Kamarimusiikki soi 54. kerran 9.−27.7.2024. Teema on Rajalla.
Festivaalin sivuille
