11.07.2022

Kaustinen Folk Music Festival: Neljä uutta mestaripelimannia Suomeen

Petri Hoppu on Suomen neljäs mestarikansantanssija

Suomi on saanut tänään neljännen mestarikansantanssijan. Tamperelainen tanssintutkija Petri Hoppu sai arvon Kaustisen kansanmusiikkijuhlien avajaisjuhlassa Keskipohjanmaa-areenalla maanantai-iltana. Uusi mestaripelimanneja lisäksi neljä:  Tore Johansson, haitari (Parainen), Raila Järvelä, viulu (Veteli), Matti Peltola, harmoni (Kaustinen) sekä Reino Uusitalo, viulu (Kaustinen).

Suomessa on nyt nimetty 157 mestaria vuodesta 1970 alkaen. Mestaripelimanni, mestarikansanlaulaja ja mestarikansantanssija on arvonimi, jonka myöntää Kaustinen Folk Music Festival henkilölle, joka perinteisellä taidollaan, runsaalla ohjelmistollaan tai muilla merkittävillä ansioillaan on edistänyt kansanmusiikkia tai kansantanssia ja niiden harrastamista.

Ensimmäiset mestaripelimannit valittiin vuonna 1970. Näitä perinnekentän merkittäviä edustajia on kuullaan ja nähdään festivaaliviikon aikana Pelimannitalossa niin torstaina Mestariparaatissa sekä viidessä Mestarisoitossa viikon aikana. Festivaaliplaketin sai juhlassa Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia.

Yleisö saa loistaa

Yhteisön ja kansanmusiikin hyvää tekevät voimat kantoivat avajaisjuhlan henkeä. Pro Kaustinen ry:n hallituksen puheenjohtaja Ira Korkala totesi tervehdyssanoissaan, että henkisen merkityksen lisäksi taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä.

– Juhlan valmistaminen vaatii talkoohengen lisäksi yrittämisen taitoa ja tahtoa. Kaustisen yrittäjät ovat aina ymmärtäneet kansanmusiikkijuhliemme merkityksen ja arvon niin liiketoiminnalleen kuin Kaustisen kunnan vetovoimaisuuden kasvattamiselle, Ira Korkala sanoi.

Kansanedustaja Paula Risikko kertoi puheenvuorossaan kuuluvansa festivaalin pitkäaikaisiin ystäviin. Hänen mielestään parasta Kaustisella on tunnelma.

– Sitä on vaikea pukea sanoiksi, että mikä siinä on, mutta jollain tapaa Kaustisella esiintyjien ja yleisön raja hämärtyy. Myös yleisö on tähti. Tietenkin pelimannit ja kaikki esiintyjät ovat todella taitavia, mutta samalla myös yleisö saa loistaa. Jotain taikaa tapahtumassa on. Siihen tunnelmaan jää koukkuun, ja siksi tänne haluaa palata vuosi vuoden jälkeen uudelleen.”

Avajaispäivän ohjelman koko maanantain ohjelman tarjosi Kaustisen Yrittäjät. Festivaalin toiminnanjohtajan Valtterin Valon mukaan yhteistyö paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa on poikkeuksellista.

– Kaustisella yrittäjät haluavat tukea kulttuuria, Valtteri Valo kiittää.

Faktoja Kaustinen Folk Music Festivalista

Kaustinen Folk Music Festival on Pohjoismaiden suurin kansanmusiikkitapahtuma, ensimmäinen festivaali vuonna 1968, järjestetty joka vuosi, kaksi edellistä kertaa virtuaalisena ja rajoitetuin yleisöin, nyt 55. kerta.

Mestaripelimanneja on nimetty vuodesta 1970 alkaen. Ensimmäinen mestaripelimanni oli Konsta Jylhä. https://kaustinen.net/mestaripelimannit/

Kaustislainen viulunsoitto valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle 2021.

Festivaalin vuoden 2022 teemat ovat: MUKANA! on festivaalin oma teema, yhteisöllisyyden ylistys. Karjala on vuosittain vaihtuva maakuntateema (Värttinä, Loimolan Voima, Motora, työpajoja). Menuetti on kansanmusiikin ja kansantanssin vuoden 2022 yleisteema.

Uusien mestaripelimannien esittely

Petri Hoppu, kansantanssi, Tampere

Petri Hoppu eli lapsuuden ja nuoruuden Kuusamon Kitkalla, jossa vanhat kansanlaulut ja laulu- ja piirileikit elivät rinta rinnan iskelmien ja lavatanssien kanssa vielä 1970-luvulla. Paikallisessa nuorisoseurassa hän tutustui myös kansantansseihin 13-vuotiaana, ja alkoi ohjata niitä vuoden vanhempana.

Kansantanssista tuli tärkein harrastus ja pian myös elämänmuoto, joka johti opintoihin Kansanperinteen laitoksella Tampereen yliopistossa sekä myöhemmin tutkijan uralle. Nykyisessä työssään tanssin yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa hän on toiminut kansanomaisten paritanssien, myös polskan, kehittämis- ja elvytystyössä tanssia ja musiikkia vahvasti yhdistäen.

Erityisen lähellä Petri Hopun sydäntä on paripolska. Kansantanssissa hän pitää tärkeänä välitöntä kokemusta omasta kehosta, hetkessä elämistä sekä ymmärrystä ylisukupolvisuudesta, joka tarjoaa vahvan tunteen omista juurista.

Tore Johansson, haitari, Parainen

Haitarinsoittaja Tore Johansson on kotoisin musiikistaan tunnetulta Aspön saarelta, Paraisilta. Ulkosaaristossa, erityisesti Aspössä, on elänyt ja elää edelleen rikas ja omintakeinen pelimanniperinne, jolla on lukuisia ihailijoita niin saarilta kuin mantereeltakin. Oman alueen sävelmät ja haitarinsoitto tulivat tutuksi Torelle nuorena, jo 12-vuotiaana hän osallistui ensimmäisiin harmonikkakilpailuihinsa. Isänsä lailla myös Toren lapset ovat ottaneet musiikin omakseen, ja näin suvun rikas musiikkiperinne siirtyy edelleen uusille sukupolville. Tore Johansson tunnetaan myös Paraisten ulkosaariston Aspö Spelmän -orkesterin perustajana sekä Aspö Musikdagen -pelimannitapahtuman isäntänä.

Raila Järvelä, viulu, Veteli

Raila Järvelä on kotoisin Vetelistä ja soittanut ala-aste ikäisestä saakka. Raila on musiikkisuvun kasvatteja, oppi-isinä ovat olleet muun muassa Eino Tulikari ja Aaro Kentala. Tärkeitä vaikuttajia soittopoluilla ovat olleet myös Konsta Jylhä, Viljami Niittykoski, Otto Hotakainen ja Marko Tunkkari. Raila Järvelä on tehnyt laajan elämäntyön viulunsoiton opettajana, Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Vetelin toimipisteessä. Yhtyeitä on ollut vuosien varrella useita, mutta tunnetuimmat lienevät Tertut ja viuluyhtye Viskurit, jonka vetäjänä Raila on toiminut lähes 30 vuotta. Raila Järvelä on erinomainen esimerkki musiikille omistautuneesta soittajasta, joka on kuin kotonaan eri musiikkityyleissä ja musiikin lajeissa, mutta hallitsee myös sukunsa ja alueensa perinteen, ja kokee tärkeäksi välittää tietoja, taitoja ja perinnettä uusille sukupolville.

Matti Peltola, harmoni, Kaustinen

Matti Peltola aloitti harmoninsoiton kymmenen vuoden iässä naapurista löytyneellä harmonilla. Matti tunnetaan Tastulan pelimannien tämmärinä, mutta hän on soittanut ja soittaa myös kansalaisopiston pelimannipiirissä sekä Aapintuvan pelimanneissa.

Musiikillisista esikuvista puhuttaessa hän nostaa esiin viulunsoiton osalta ainakin Konsta Jylhän ja Hannu Rauman sekä harmoninsoittajista Toimi Uusitalon. Kansanmusiikissa Matti korostaa erityisesti kuulonvaraisen soittamisen merkitystä. Myös komppiryhmän yhtenäisyys on tärkeää, mutta soitossa pitää olla erityisesti kansanmusiikille ominaista eloa ja liikettä: ”korvalla soitetaan, ei jouset tarvii olla aina samoin, kyllä sitä voi vetää vastakarvaankin”

Reino Uusitalo, viulu, Kaustinen

Reino Uusitalo aloitti soittouransa vuonna 1954 harmonin takana, lähes 70 vuotta sitten. Myöhemmin mukaan tuli viulu, joka on Reinolle ollut yhtä lailla lapsesta asti tärkeä soitin. Reinolle kaustislainen viulunsoitto jäi veriin siis pienestä, mutta hän on soittanut paljon myös tanssimusiikkia. Reino on esiintynyt muun muassa kokoonpanoissa: Hääpelimannit, Aapintuvan pelimannit, Purppuripelimannit ja Jylhän Pelimannit.

Merkittäviksi muistoikseen soittouralta hän nostaa kuvanveistäjä Nymanin muistotilaisuuden, joka jäi Konsta Jylhän viimeiseksi esiintymiseksi sekä vierailun Washingtonissa, Valkoisessa talossa. ”Tärkeintä on säilyttää ja arvostaa perinteistä tyyliä ja sitä vaalia,” Reino kertoo lukemattomien soittojen ja esiintymisten tuomalla kokemuksella.

Kaustinen Folk Music Festival järjestetään 11.-17.7.2022.

kaustinen.net
facebook.com/kaustinenfmf
instagram.com/kaustinenfmf
youtube.com/kaustinenfmf
twitter.com/kaustinenfmf

Festivaalin sivuille

Lisää aiheesta

18.07.2022

Kaustinen Folk Music Festival tavoitti yleisönsä normaalivuosien tapaan

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat iloitsee tänään päättyneen festivaalin yleisönsuosiosta. Sunnuntaina päättyneellä festivaalilla tilastoitiin 16830 myytyä lippua, ja kokonaiskäyntimäärä oli 43450. Luvut ovat lähellä vuoden 2019 normaalisti toteutettua juhlaa. Kokonaiskäyntimäärä sisältää lipunmyynnin lisäksi mm. pelimannit ja ilmaistilaisuuksien kävijät.…

Lue lisää