17.07.2017
Kaustinen Folk Music Festival: Juhlavuosi tähän asti menestys, tähtäimessä seuraavat 50 festivaalia
Kaustisen kansanmusiikkijuhlista on nautittu 50. kerran menestyksekkäästi. Yleisö on ollut tyytyväinen ja runsaslukuinen, ja tapahtuma jatkuu vielä – tällä kertaa myös sunnuntaina on ohjelmaa klo 16 asti.
Avajaispäivänä näyttävä juhlakulkue ja tunnelmallinen avajaisjuhla tarjosivat ikimuistoisia elämyksiä ja ripauksen nostalgiaa niin esiintyjille kuin yleisöllekin. Vapaa pääsy sai kansan liikkeelle, ja kävijöitä oli 7000. ”Juhlat näkyivät todellakin kyläkuvassa, koko Kaustinen juhli mukana! Avajaisjuhlan arvokas tunnelma liikutti yhtä jos toistakin kyyneliin asti”, iloitsee toiminnanjohtaja Sini Keränen.
Pro Kaustinen ry:n puheenjohtaja Sirpa Lahti on tyytyväinen juhlavuoden antiin: ”Juhlavuosi sai ansaitsemansa korkeatasoisen ja runsaan ohjelman. Erityisesti avajaispäivästä on saatu valtavan hyvää palautetta.”
Ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki on klassisesti väsynyt mutta onnellinen. ”Festivaalilla on ollut todella lämmin tunnelma”, Hakamäki toteaa. ”Kohokohtia ovat olleet muun muassa emeritusprofessori Heikki Laitisen väkevä puhe aloitusjuhlassa ja virtuoottinen Taraf de Haïdouks Romaniasta.”
Katseet suunnataan jo kohti tulevia vuosia – ensi vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 9–15.7.2018.
”Ensi vuonna omaksi teemaksemme on valikoitunut luonto”, kertoo ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki. ”Maakunnista on Lapin vuoro esittäytyä. Lisäksi huomioimme Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen yleisteeman, joka vuonna 2018 on Elävä perintö. Tähtäimessä on nyt jatkaa kohti seuraavia 50 festivaalia!”
Pohjoismaat näkyvät tavallista vahvemmin Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla tulevana kolmena vuonna Nordisk Kulturfondin puls-rahoituksen turvin, jolla rakennetaan pohjoismaisen musiikin konsertti- ja työpajasarja.
”Ajatuksena on saattaa nuoret yhteen ja luoda yhteispohjoismainen alusta, johon nuoret haluavat tulla rakentamaan kontakteja muun muassa yhteissoiton myötä”, Hakamäki kertoo. ”Sillä tavalla saadaan luotua myös uusia maiden rajat ylittäviä yhteistyöprojekteja.”
Suunnitelmissa on työpajatoimintaa, mestarikursseja ja osallistavia konsertteja, joissa tuodaan esille pohjoismaisen musiikkiperinteen muotoja yhdessä ja erikseen. Tarkoitus on vahvistaa kansanmusiikin asemaa nuorten keskuudessa ja myös auttaa nuoria ymmärtämään pohjoismaisen perinteen yhteneväisyys. Tilaisuudet ovat kuitenkin kaikille festivaalikävijöille avoimia.
Kansanmusiikkijuhlat sai ekosertifikaatin
Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla satsataan ympäristöajatteluun – tänä vuonna tavoiteltiin tapahtumalle myös Ekokompassi-hankkeen ympäristösertifikaattia. Suunnitelmat onnistuivat ja festivaalille myönnettiin haluttu sertifikaatti.
Tuotantokoordinaattori Juha Kuurajärvi iloitsee sertifikaatista: ”Sertifikaatin hakeminen vaati erilaisten ympäristöasioiden miettimistä ihan käytännön tasolla. Olemme esimerkiksi merkinneet jäteastiamme paremmin, miettineet kuinka suuri osa sähkön osuudesta on uusiutuvaa energiaa, miten informoimme työntekijöitämme ottamaan huomioon kestävä kehitys hankintoja tehdessään, ovatko ostopalveluiden ja alueen myyjien käyttämät tarvikkeet ympäristöystävällisiä ja niin edelleen.”
”Prosessi oli kiinnostava siinäkin mielessä, että se pisti ajattelemaan ihan arkisia asioita, jotka itselle ovat itsestäänselviä”, kertoo toiminnanjohtaja Sini Keränen. ”En koskaan kotona heitä lasipurkkia tai sanomalehteä roskikseen, vaan kierrätän ne asianmukaisesti – miksi sallisin poikkeavan tavan festareilla? Miten kierrätysajattelu saadaan iskostettua valtavan paljon isompaan mittakaavaan festareille?”
Ekokompassi-sertifikaatti on voimassa kolme vuotta ja sen aikana festivaali toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä ja arvojen seurantaa. Keränen mainitsee seuraavana ja suurimpana haasteena kehittää ympäristöasioista viestimistä sekä henkilöstön että ostopalvelu- ja yrityskumppanien suuntaan.
Festivaaleilla julkaistiin vino pino levyjä
Moni kansanmusiikkialan tekijä on jälleen ajoittanut levynjulkaisunsa Kaustisen kansanmusiikkijuhlille. Showcase-yhtye Marko Riekkinen & Toivoniemen Reservaatin lisäksi uusia levyjä julkaisivat muun muassa Luunappi, joka esittää levyllään aikuisen naisen suuhun sopivia kansanomaisia kupletteja ja laulelmia. Valtaosa kappaleista on uutta tuotantoa, josta vastaavat lapualainen Sonja Jokiranta, alavutelainen murrerunoilija Arto Juurakko ja seinäjokelainen lauluntekijä, vastavalittu mestarikansanlaulaja Jussi Asu, joka on sovittanut kaikki kappaleet.
Laulaja-lauluntekijä Anssi Känsälä julkaisi uuden soololevyn Lastu, joka kuvaa vahvoin tarinoin paljolti Anssi Känsälän omaa sielunmaisemaa. Omat sävellykset ja sanoitukset kuljettavat kuulijan tekijän lapsuuden kotimaisemiin Kaustiselle ja vaarin Ameriikan matkalle vuosisadan alkuun. Myös yhteiskunnallista tematiikkaa löytyy parissa kappaleessa. Vierailevana solistina levyllä kuullaan viulisti Arto Järvelää.
Legendaarinen JPP ja laulaja-lauluntekijä Pentti Rasinkangas ovat löytäneet toisensa 20 vuoden jälkeen ja julkaisseet yhteisen levyn, On maailma hiljaa. JPP on tälle äänitteelle ottanut poikkeuksellisesti mukaan viulujen ja kontrabasson lisäksi kitaran ja flyygelin. Pentti Rasinkangas tunnetaan parhaiten lastenmusiikistaan, mutta sen rinnalla hän on tehnyt koko ajan myös ”aikuisten musiikkia”, laulelmia ja etnoa. Sovitukset ovat Timo Alakotilan ja Arto Järvelän, ja niissä kuuluu kansanmusiikin lisäksi mm. jatsin, modernin taidemusiikin ja vanhan tangoperinteen sävyjä.
Kansanmusiikki-instituutin julkaisusarjassa ilmestyi kansanmusiikkijuhlien aikaan kolme äänitettä: laulaja-lauluntekijä Onni Rajaniemen esikoislevy Syksy, Kaustisen kyläyhtyeitä esittelevä levy, jonka Vuokko Korva on koonnut Kansanmusiikki-instituutin äänitteistä sekä Konsta Jylhä -kilpailun tuoreen voittajan, MäSä-duon Eläköön.
Lisäksi kansanmusiikkijuhlilla uuden levynsä julkaisee myös kaustislaisen säveltäjä, sähköviulisti ja multi-instrumentalisti Ville Kangas. Levy on saatavilla ainoastaan sähköisessä muodossa, esimerkiksi Spotifysta.
www.kaustinen.net