14.07.2022
Jyväskylän Kesä 6.–12.7. keräsi yhteensä 32 000 kävijää
Jyväskylän Kesän liike-teemainen festivaaliviikko 6.–12.7. keräsi yhteensä 32 000 kävijää
67. perättäinen Jyväskylän Kesä -festivaali päättyi tiistaina. Festivaalin tapahtumissa vieraili viikon aikana yhteensä 32 000 kävijää. Erityisen suosittu oli puistofestari Puistojuhlat, joka teki kaikkien aikojen kävijäennätyksensä 5 500 kävijällä.
Liike-teema läpileikkasi koko festivaaliohjelmistoa esittävistä taiteista lastenohjelmaan ja puheohjelmistoon saakka. Festivaaliviikon aikana todistettiin monia hienoja taidehetkiä koko tunteiden kirjolla. Monitaidefestivaalin tapahtumiin osallistui yhteensä 32 000 kävijää. Kävijämäärään ei ole laskettu mukaan puheohjelmaa suoratoistona seuranneita katsojia.
– Jyväskylän Kesä elää voimakkaassa nousuvaiheessa, jossa monet nykyisen tekijäjoukon ideat alkavat lyödä läpi ja löytää yleisönsä. Vahvasti teemoitellut tapahtumavuodet luovat yleisölle polkuja, jotka mahdollistavat uudella tavalla kulkemisen monitaiteisen ohjelmiston sisällä, Jyväskylän Kesän festivaalijohtaja Kyösti Ylikulju iloitsee.
Lounaispuistossa järjestetty, pop- ja indiemusiikkiin keskittyvä Puistojuhlat keräsi tähänastisen ennätysyleisönsä. Jyväskylän kaupunginteatterin ja Jyväskylän yliopiston juhlasalin esitysten yleisömäärät olivat maltillisempia, ja niissä oli nähtävissä koronarajoitusten jälkimaininkina varovaisuutta. Ylikulju pitää festivaaliviikkoa kokonaisuudessaan onnistuneena:
– Koko festivaalikenttä on odottanut normaalia tapahtumakesää, mutta etenkin sisätiloissa järjestetyissä esityksissä on valtakunnallisesti yhä nähtävissä notkahdus. Ulkoilmafestareille aika tuntuisi olevan jopa poikkeuksellisen hyvä. Jyväskylän Kesä on yhdistelmä molempia, joten meille tämä vuosi on ollut suhteellisen onnistunut. Mikä tärkeintä, saimme toteutettua laajan, täyden festivaalin, ja tuotua lavalle lukuisia sellaisia teoksia, joita ei muuten tässä kaupungissa olisi nähty.
Festivaalin avasi pianisti-säveltäjä Iiro Rantalan ja Jyväskylä Sinfonian yhteisesiintyminen, jossa erityisellä riemulla otettiin vastaan Rantalan sävellykset. Viulusolistina illassa esiintyi viulutaiteilija Minna Pensola, ja kokoonpanoa johti konserttimestari Antti Tikkanen. Festivaaliviikon aikana kuultiin myös Linda Fredriksson Juniperin ylistettyä jazzia sekä progelegenda Jukka Gustavsonin uutta Street Level -yhtyettä. Kesässä esiintyvät lisäksi monipuolinen tulkitsija Anneli Saaristo sekä kansainvälisestä kilpailumenestyksestään tunnettu Saara Aalto. Loppuunmyydyllä Kapun Lauluklubilla vieraili Ville Leinonen, joka esitti yleisölle valikoiman M.A. Nummisen lauluja.
Puistojuhlat keräsi torstaina ja perjantaina 7. ja 8.7. yhteensä 5 500 kävijää ja teki tähänastisen yleisöennätyksensä. Festivaali järjestettiin tänä vuonna viidennen kerran. Puistojuhlissa esiintyivät mm. J. Karjalainen, Chisu, Jesse Markin, Pariisin Kevät, Yona ja Arppa.
Sanattoman teatterin vaikuttava paluu
Sanaton teatteritaide teki näyttävän paluun festivaalin ohjelmistoon kahden koronavuoden jälkeen. Ohjelmistossa oli tämän hetken kansainvälisesti kiinnostavinta teatteritaidetta. Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä nähtiin ranskalaisen Compagnie D’autres Cordesin teos Forêt – Metsä. Teos edustaa uudenlaista sanatonta teatteria, jossa tanssi, elektroninen livemusiikki, 3D-valot ja videoprojektio yhdistyvät kokonaistaideteokseksi. Kansainvälisesti arvostetuilla festivaaleilla kiertäneen ryhmän vierailu Jyväskylän Kesässä oli samalla heidän ensimmäinen Suomen-esiintymisensä.
Kulttuuritalo Villa Ranassa todistettiin festivaalilauantaina erityislaatuista iltaa performanssin, konsertin ja juhlien välimaastossa. Kuusi tuntia kestänyt Kuplat-Juhlat täytti Villa Ranan lomittuvilla, päällekkäisillä ja rakennuksen eri tiloissa tapahtuvilla kohtauksilla. Ilta päättyi kaksi tuntia kestäneisiin reiveihin. Kokonaissuunnittelusta vastasivat äänisuunnittelija Tuomas Norvio ja koreografi Sari Palmgren, ja suuressa, monitaiteisessa työryhmässä oli mukana mm. harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen.
Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä nähtiin Circo Aereon monitaiteellinen teos Hetki, 55, joka pohti olemassaolon mysteeriä ja elämän hetkellisyyttä maalauksen, liikkeen ja fyysisen ilmaisun keinoin. Lisäksi pienellä näyttämöllä todistettiin Vesa Purokurun fyysistä teatteria ja nukketeatteria yhdistävää Irti päästä mistä -esitystä sekä luonnon monimuotoisuuskriisiä tieteen, tanssin ja eri musiikkigenrejen kautta käsittelevää Vähin äänin -teosta.
Puheohjelman teemoina muuttoliikkeet, luonnontuhonta sekä liike lapsuudessa ja vanhuudessa
Festivaalin puheohjelmassa käsiteltiin tämän hetken ajankohtaisimpia ympäristöaiheita. Lisäksi puhetilaisuuksien teemoja olivat hyvinvointi lapsuudessa ja vanhuudessa sekä lajienväliset suhteet.
Jyväskylän yliopiston JYU.WISDOM-resurssiviisausyhteisön kanssa yhteistyönä toteutettu puheohjelma oli osa Jyväskylän Kesää nyt kolmatta kertaa. Tapahtumia seurattiin koko festivaaliviikon ajan yliopiston Ruusupuistossa sekä suoratoistona Jyväskylän Kesän verkkosivujen välityksellä. Mukana ohjelman rakentamisessa oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö JYU.WELL.
Jyväskylän konserttisalisuunnitelmat puhututtivat avajaispäivänä
Jyväskylän Kesää järjestävän Jyväskylän festivaaliyhdistys ry:n puheenjohtaja Leena Hautsalo on erityisen iloinen siitä, miten keskustelu Jyväskylän konserttisalista on piristynyt festivaaliviikon aikana. Puhe salin puutteesta on laajentunut jopa valtakunnalliseksi, kun avajaisseminaarissa niin kaupunkien johtohenkilöt kuin puhujavieraatkin kiinnittivät aiheeseen tiukkaa huomiota.
– Haluan kiittää Jyväskylän Kesän työntekijöitä, harjoittelijoita ja vapaaehtoisia hienosti onnistuneesta tapahtumasta. Festivaalin toteutus ja kehitys ovat kiinni osaavista tekijöistä, ja sellaisia meillä on joukossamme poikkeuksellisen suuri määrä, Hautsalo sanoo.
Seuraavan kerran Jyväskylän Kesä -festivaalia vietetään 5.–11.7.2023. Tervetuloa mukaan myös silloin!
Festivaalin sivuille