20.06.2022

Finland Festivals: Taide- ja kulttuurifestivaalien hallitusohjelmatavoitteet on julkaistu

Finland Festivals (FF) on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa 2023-27. Taide- ja kulttuurifestivaalien rooli pandemian jälkeisessä jälleenrakennuksessa on keskeinen, mutta tulevaisuudessa festivaaliala tarvitsee uusia investointeja ja selkeitä kulttuuripoliittisia panostuksia. FF:n keskeiset tavoitteet on tiivistetty neljään osaan.

1. Valtion kulttuuribudjetti nostettava yhteen prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

Finland Festivals (FF) tukee kulttuurialan tulevaisyystyöryhmän (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:23) esitystä, että taiteen ja kulttuurin rahoitus nostetaan valtion talousarvion luvussa 29.80. yhteen prosenttiin kaikista talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä.

FF tukee myös muita työryhmän esityksiä. Erityisesti esitys yksityisiä henkilöitä koskevan yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta tieteestä taiteeseen on festivaaleille tärkeä. Verohallinnon nimeämää lahjoitusten saajien listaa on laajennettava kattamaan kaikki vakiintuneet ja taiteellisesti korkeatasoista toimintaa harjoittavat yhteisöt.

2. Taide- ja kulttuurifestivaalien valtiontukea on korotettava niin, että tuen kokonaissumma on seitsemän miljoonaa euroa vuodessa.

Taide- ja kulttuurifestivaalien rooli pandemian jälkeisessä jälleenrakennuksessa on keskeinen. Festivaalit ovat fyysisiä kohtaamispaikkoja, ajatusten ja ideoiden risteysasemia ja uuden taiteen luomisen mahdollistajia. Lisäksi festivaalit rakentavat Suomen maakuvaa ja tuovat kulttuuria niin suuriin kuin pieniinkin keskuksiin. Festivaalien rooli koko aluetaloudessa on merkittävä, ja erityisesti niiden seurannaisvaikutukset matkailuelinkeinolle ovat huomattavia.

Jälleenrakennus ei tapahdu ilman investointeja. Tällä hetkellä yleishyödyllisten yhdistysten ylläpitämien taide- ja kulttuurifestivaalien tuki on noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Se on vain yksi euro/suomalainen. Festivaalien valtiontuki ei enää pitkään aikaan ole heijastanut alan todellista merkittävyyttä, siksi sektorin valtiontuki on aika nostaa vastaaman alan todellisia tarpeita ja kulttuuripoliittista merkittävyyttä.

Lisätuella voidaan edistää näitä asioita:

  • Festivaalien vihreää siirtymää voidaan nopeuttaa lisäinvestoinneilla ja muilla panostuksilla hiilijalanjäljen pienentämiseksi
  • Digitalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen vastaaminen
  • Esteettömyyden edistäminen ja laajempi saavutettavuus eri väestöryhmille
  • Kansainvälisen osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistuminen

3. Taide- ja kulttuurifestivaalit tarvitsevat erillisen yhden miljoonan euron suuruisen riskirahaston innovatiivisille kokeiluille.

Taide- ja kulttuurifestivaalit ovat julkisten tukien vähäisyyden vuoksi täysin riippuvaisia pääsylipputuloista. Tyypillisesti festivaalit saavat lipunmyynnin kautta 50–80 prosenttia tuloistaan. Tällä tosiasialla on kääntöpuolena se, että riskialttiiden ja innovatiivisten kokeilujen suhteen on pakko olla varovainen. Uusien teosten tilaukset, erilaiset kokeilut ja uudet ideat ovat kuitenkin koko taidealan kehittymisen edellytys ja keskeinen kulttuuripoliittinen tavoite.

Taide- ja kulttuurifestivaalit ovat joustavia ja nopeasti reagoivia alustoja kaikenlaisille projekteille, mutta ilman lisäpanostuksia ja tappiontakuita niitä ei voida toteuttaa. Siksi riskirahaston perustaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Lisätuella voidaan edistää näitä asioita:

  • Uusien teosten tilauksia
  • Vanhojen teosten rohkeita uustulkintoja
  • Uudenlaisten taiteellisten yhteistyömuotojen syntymistä ja uransa alussa olevien taiteilijoiden esilletuomista

4. Opetus- ja kulttuuriministeriön festivaalipoliittinen ohjelma yleishyödyllisten taide- ja kulttuurifestivaalien kulttuuripoliittisesta asemasta on päivitettävä nykytilanteen mukaiseksi.

Joulukuussa 2016 julkaistu toimintaohjelma Taide- ja kulttuurifestivaalit – vahvistuva kulttuurinen voimavara sisältää edelleen asioita, jotka olisi syytä toteuttaa, mutta jotka erityisesti koronapandemian vuoksi ovat jääneet tekemättä. Festivaalien toimintaympäristö ja rahoitusrakenne on kuitenkin siinä määrin muuttunut, että ohjelman päivittäminen on tarpeellista.

Ohjelman tavoitteena tulee määritellä selkeästi ja konkreettisesti yleishyödyllisten, voittoa tavoittelemattomien festivaalien asema ja rahoitus kulttuuripolitiikan kokonaisuudessa.