23.04.2009
Finland Festivals selvitti festivaalien talouden rakennetta
Festivaalit ansaitsevat valtaosan rahoituksestaan itse
Suomalaisten festivaalien omarahoitusosuus on kulttuuri-instituutioiden keskuudessa täysin omaa luokkaansa: festivaalit keräävät keskimäärin 69 prosenttia tuloistaan lipunmyynnin, yritysyhteistyön ja muun tulonhankinnan kautta. Vain 31 prosenttia tuloista kertyy kunnan, valtion ja erilaisten säätiöiden avustuksista.
Tutkittujen festivaalien kokonaisbudjetti on noin 37,5 miljoonaa euroa. Varovaisen arviomme mukaan koko Suomen festivaalikentän kokonaisbudjetti on 45-50 miljoonaa euroa.
Nämä tiedot käyvät ilmi Finland Festivalsin teettämästä selvityksestä, jossa tutkittiin FF:n jäsenfestivaalien taloudellisia avainlukuja vuodelta 2007. Selvityksen teknisestä toteutuksesta vastasi Media Clever -yhtiö, joka on toteuttanut useita vastaavia tutkimuksia. Vastaukset saatiin kaikkiaan 74 festivaalilta, mikä on 94 % kaikista Finland Festivalsin jäsenfestivaaleista, joten tilastot ovat varsin kattavia. Tutkimuksen seuraava vaihe eli vuoden 2008 taloustietojen kerääminen saadaan valmiiksi kesän aikana. Oletettavaa kuitenkin on, että suuria muutoksia vuosien 2007 ja 2008 välillä ei ole.
Vastaavaa tutkimusta ei tässä laajuudessa ole ennen tehty. Taloudellisten faktojen tilastointi on aiemmin ollut sattumanvaraista ja epäsäännöllistä. Festivaalikenttä on kuitenkin nykyään taloudellisesti erittäin merkittävä toimija, joten kulttuuripoliittisen päätöksenteon tueksi taloudellisella tilastoinnilla on huutava tarve.
Finland Festivals ei julkista yksittäisten festivaalien talouslukuja vaan keskittyy koko kentän avainlukujen tarkasteluun. On siksi hyvä muistaa, että kyseessä on koko kentän keskiarvot. Yksittäisten festivaalien osalta luvut vaihtelevat melkoisesti, koska festivaalikenttä on hyvin monimuotoinen.
Raportissa on esitetty festivaalien tulojen sekä menojen jakaantuminen tiettyjen kriteerien perusteella. Lisäksi on tarkasteltu mm. festivaalien työllistävää vaikutusta henkilökunnan määrän perusteella.
Henkilökuntakulut vain yhdeksän prosenttia
Festivaalien omarahoitusosuus on keskimäärin 69 prosenttia. Suurin potti kertyy lipunmyynnistä, jonka osuus on 15,4 miljoonaa euroa eli 42 % kokonaisuudesta. Yritysyhteistyöstä saadaan 12 % ja muut tulonlähteet (ravintolamyynti, tuotemyynti ja muut sekalaiset tuotot) kattavat 15 prosenttia.
Festivaalien menojen yksilöiminen on festivaalikentän monimuotoisuuden vuoksi vaikeaa, mutta selkeästi suurin kuluerä on tietysti taiteilijat ja tuotanto, johon käytetään keskimäärin 44 % budjetista. Markkinointikulut ovat 10 % ja kiinteät toimisto- ja vuokrakulut 9 prosenttia. Muut yksilöimättömät menot ovat 28 %. Osion suuruus selittyy sillä, että monilla festivaaleilla on vaikeuksia eritellä tuotanto- ja muita kuluja, koska monissa tapauksissa ne ovat osa isompaa kokonaisuutta (kuten kaupungin kulttuuribudjettia). Suurin osa tästä osuudesta on kuitenkin myös varsinaiseen tuotantoon liittyviä taiteilija- ja muita kuluja.
Kiinteät palkkakulut ovat festivaaleilla vain yhdeksän prosenttia kokonaismenoista. Festivaaleilla tehdään siis hyvin pienillä palkkakuluilla loistavaa tulosta. Tämä selittyy paljolti sillä myös selvityksestä löytyvällä tiedolla, että tutkituilla festivaaleilla työskentelee vakinaista henkilökuntaa vain 159 kappaletta. Tilapäisiä työntekijöitä palkataan varsinkin itse festivaalin aikana, ja heitä on runsas kaksi tuhatta. Talkootyöntekijöillä on edelleen täysin keskeinen rooli festivaalien onnistumisen kannalta. Vuonna 2007 heitä oli mukana yli viisi ja puoli tuhatta.
Tutkimuksen tarkemmat tiedot löytyvät tämän tiedotteen mukana tulevasta pdf-liitteestä (Festivaalien taloudellisia avainlukuja.pdf). Siitä löytyy myös useita selventäviä kaaviokuvioita sekä prosenttien lisäksi euromääräiset tilastotiedot.
Lisätietoja:
Kai Amberla, toiminnanjohtaja, Finland Festivals
puh. (09) 6126 7611, 040 5515 752
kai.amberla@festivals.fi