20.01.2021
Ekologisesti kestävän kehityksen toimet elävän musiikin alalla: Tuoreen selvityksen mukaan tahtotilaa löytyy, mutta lisää työkaluja tarvitaan
Elävän musiikin alalta löytyy sekä tahtotilaa että edelläkävijöitä edistämään kestävää kehitystä. Käytännön mahdollisuudet tavoitteiden edistämiseen ovat kuitenkin monilla vielä rajalliset, osoittaa tuore selvitys.
Nyt julkaistu selvitys käynnisti hankkeen Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT, www.kestavamusiikki.net), jonka tavoitteena on edesauttaa musiikkialan ekologisesti kestävää kehitystä. Tähän pyritään luomalla konkreettinen työkalupakki, joka palvelee ennen kaikkea elävän musiikin kenttää.
Hanke alkoi kesällä 2020 kyselytutkimuksella, jossa selvitettiin elävän musiikin alan kestävän kehityksen käytäntöjä ja tarpeita. Kysely suunnattiin toimijoille, jotka järjestävät elävän musiikin tapahtumia eri rooleissa – festivaaleille, orkestereille, tapahtumapaikoille sekä esiintyville yhtyeille ja muusikoille. Samoista teemoista keskusteltiin myös syksyllä 2020 järjestetyssä työpajassa. Kyselyn tulokset, työpajassa esiin nousseet ajatukset sekä esimerkkejä kestävän kehityksen hankkeista ja aloitteista elävän musiikin alalla on koottu nyt julkaistuun raporttiin. Raportin ovat laatineet KEMUT-hankkeen vetäjät Anu Ahola ja Merja Hottinen.
Haaste: resurssien ja asiantuntemuksen puute
Selvityksen perusteella elävän musiikin kentän toimijat pitävät ekologisesti kestävän kehityksen edistämistä erittäin tärkeänä asiana. Haasteena nousee kuitenkin esiin resurssien ja asiantuntemuksen puute. Alan yhteisiä indikaattoreita ja päästökertoimia ei ole vielä määritelty, datan keräämiseen tarvittavaa tietotaitoa ja välineitä ei ole kaikkien saatavilla, eikä etenkään pienemmillä toimijoilla ole resursseja ottaa yksin näitä alueita haltuunsa. Tahtotilaa ympäristötyölle on siis olemassa, mutta mahdollisuudet toteuttaa sitä näyttävät olevan vielä osittain rajalliset.
Alan isot toimijat, erityisesti festivaalit, vaikuttavat jo hyvin tuntevan ja käyttävänkin tarjolla olevia maksullisia palveluita. Nämä palvelut eivät kuitenkaan kaikilta osin sovi pienempien toimijoiden tarpeisiin, ja lisäksi ne ovat monille liian kalliita. Myös pienet toimijat ovat toteuttaneet kiinnostavia hankkeita, mutta näiltä kestävään kehitykseen panostaminen on vaatinut suhteessa huomattavan suuria ponnistuksia. Tällainen priorisointi ei kaikille ole mahdollista – ja koronatilanteen jälkeen vaikeuksissa olevalle alalle vieläkin heikommin. Kestävän kehityksen edistämisen mahdollisuuksissa vaikuttaa olevan myös alueellisia eroja.
Ratkaisu: alan tarpeisiin räätälöity työkalupakki
KEMUT-hankkeen tavoitteena on saada ilmastoteot ja kestävä kehitys osaksi jokaisen elävän musiikin tapahtumajärjestäjän ja orkesterin jokapäiväistä toimintaa. Tätä varten tarvitaan paitsi tahtotilaa ja sitoutumista myös helppokäyttöisiä ja vapaasti saatavilla olevia työkaluja. Kyselyyn vastanneet toivovat KEMUT-hankkeelta verkkosivustoa, koulutusta, laskureita sekä alan yhteisiä kampanjoita. Hankkeen seuraavassa vaiheessa tavoitteena onkin rakentaa helppokäyttöinen, kaikkien saatavilla oleva työkalupakki, johon sisältyy toivottuja välineitä.
Vuonna 2020 maailman mullistanut koronakriisi on vain vahvistanut käsitystä siitä, että kestävän kehityksen toimilla on kiire ja niitä pitää edistää nykyistä päättäväisemmin ja aktiivisemmin. Pandemian vaikutus erityisesti matkustamiseen voi itsessään jopa vauhdittaa kestävämpien toimintamallien suunnittelua konsertti- ja kiertuetoiminnassa. Samaan aikaan on varauduttava myös siihen, että elävän musiikin perustoiminnan ollessa uhattuna halu ja mahdollisuudet kehittämistyöhön voivat ainakin osalla alan toimijoista vähentyä.
KEMUT-hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana kaikki Suomen elävän musiikin alan keskeiset kattojärjestöt. Tämä osoittaa omalta osaltaan, että halua yhteisesti edistää kestävää kehitystä musiikin alalla löytyy kyllä. Seuraavaksi on määriteltävä yhteiset tavoitteet ja rakennettava työkalut koko alan käyttöön.
KEMUT-hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Finland Festivals ry, LiveFIN ry, Music Finland ry, Suomen Jazzliitto ry sekä Suomen Sinfoniaorkesterit ry. Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen saatiin tukea Musiikin edistämissäätiöltä (MES), ja parhaillaan haetaan rahoitusta hankkeen seuraavaan vaiheeseen.
Selvitys löytyy kokonaisuudessaan tästä linkistä.