03.07.2018
Avantin Suvisoiton suunnittelijaksi Baldur Brönnimann
Sunnuntaina päättynyt Avantin 33. Suvisoitto oli menestys. Konserteille asetettu lipunmyyntitavoite ylittyi, ja sekä yleisön että median palaute on ollut kiittävää.
Suvisoiton suunnittelijakolmikko, pitkän linjan avantilaiset Timo Ahtinen, Hanna Juutilainen ja Jukka Rautasalo laativat ohjelmiston avantilaisesta lähtökohdasta, joka kattoi musiikkia mahdollisimman laajalta aikaväliltä. Festivaalin kotipaikat Pernaja ja Porvoo olivat läsnä myös teosvalinnoissa. XXXIII Suvisoitossa kuultiin kaikkiaan 12 konserttia Pernajassa, Porvoon Tuomiokirkossa, Pikkukirkossa ja Taidetehtaalla. Ohjelmissa oli musiikkia 1400-luvulta tähän päivään. Jukka Tiensuun säveltämän festivaalifanfaarin lisäksi ohjelmassa oli kolme muuta kantaesitystä. Kuten Suvisoitossa aina, yksi konserteista oli omistettu lapsiyleisölle.
Keväällä 2018 perustettu Pro Avanti! ry jatkaa kamariorkesteri Avantin ja Suvisoitto-festivaalin toimintaa rahoitusvaikeuksien vuoksi toimintansa lopettavan Avanti! ry:n jälkeen. Avanti! katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti, vaikka sen talous on aiempaa merkittävästi niukempi.
Avantin toiminta siis jatkuu ja seuraavan Suvisoiton suunnittelu on jo käynnistynyt. XXXIV Suvisoiton suunnittelee sveitsiläissyntyinen kapellimestari Baldur Brönnimann. Seuraava Suvisoitto järjestetään 26.-30.6.2019.
Baldur Brönnimann
Kapellimestari Baldur Brönnimann on profiloitunut erityisesti uuden musiikin tulkitsijana. Hän on Basel Sinfoniettan ja portugalilaisen Porton kansallisen orkesterin ylikapellimestari. Brönnimannin ohjelmisto-ajattelu on luovaa ja laaja-alaista, hän on myös kiitetty oopperakapellimestari. Hän tutustui Avantiin vuoden 2011 Musica Nova Helsinki -tapahtumassa. Sittemmin hän on vieraillut myös Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestarina.
Laatimassaan yhdeksän toiveen listassa asioista, joiden toivoisi tapahtuvan klassisessa musiikissa vuonna 2018 Brönnimann mainitsee mm. nykyistä suuremman riskinoton: ”Käytettävissämme on pohjaton määrä kirjattua tietoa teosten tulkinnasta, mikä saattaa olla este persoonallisille lähestymistavoille. Klassinen musiikki tarvitsee enemmän kohotettuja kulmakarvoja.” Hän haastaa orkestereita myös tuomaan rohkeasti ohjelmiin musiikkia, johon uskovat. ”Ympärillämme on nykyisin aivan riittävästi populismia. Pidetään se poissa edes konserttisaleista.”