10.01.2025
Kuhmon 55. Kamarimusiikin teemana Pohjoinen utopia
Kuhmon Kamarimusiikki järjestetään 55. kerran 13.–26.7.2025. Kesän teemaksi taiteelliset johtajat Minna Pensola ja Antti Tikkanen ovat valinneet Pohjoisen utopian. Sen myötä sukelletaan Pohjoismaiden kulttuurin, elämäntavan, mielenlaadun ja ilmaston erityispiirteisiin unohtamatta vahvoja riippuvuussuhteita sekä välttämätöntä vuorovaikutusta muun maailman kanssa. Festivaalin 14 päivän ohjelmisto koostuu 57 maksullisesta konsertista.
”Kesän teema ja festivaalin laajuus tarjoaa meille jälleen ihanan leikkikentän yhdistellä, syventyä, rönsyillä ja hassutella. Pohjolan historiassa, yhteiskunnissa, luonnossa ja mentaliteetissa on runsaasti esiteltävää ja ihailtavaakin. Samalla olemme joukko kovin erikoislaatuisia ja pienehköjä kansoja, joiden puuhasteluja on syytäkin välillä katsella hieman ulkopuolisen silmin, terveellä itseironialla ryyditettynä”, kertovat Pensola ja Tikkanen.
Kolme kantaesitystä
Kesän kohokohtia tulevat olemaan kantaesitykset ja tilausteokset. Niitä on kolme. Kesän säveltäjävieras on tanskalainen Josefine Opsahl. Häneltä kuullaan useita teoksia, niiden joukossa on kantaesityksen saava festivaalin tilausteos. Teos on pianotrio ja sen esittää Trio Gaspard. Opsahlista saadaan myös nauttia yhtenä kesän sellisteistä.
Festivaalin alun kantaesitys on Red Nose Companyn ja Meta4:n yhteinen produktio Intimate Voices. Siinä käsitellään säveltäjä Jean Sibeliusta sekä hänen kokemaansa epävarmuutta että kuoleman pelkoa.
Kantaesityksen saa myös säveltäjä Seppo Kantosen kesän teemaan liittyvä mittatilausteos Pohjoinen utopia, sarja miniatyyrejä viululle ja kontrabassolle. Sen lähtökohtana ovat kohtaukset skandinaavisten kansojen historiasta, tavoista, ilmasto-oloista sekä oman kulttuurin sulautumista osaksi globaalia kirjoa että ulkoapäin tulleiden vaikutteiden kotouttamisessa. Teoksen esittävät sisarukset, viulisti Minna Pensola ja kontrabasisti Jani Pensola.
Vuorovaikutusta Eurooppaan
Pohjoismaiset säveltäjät ovat kautta aikain olleet vuorovaikutuksessa eurooppalaisten kollegoidensa kanssa. Näitä yhteyksiä käsitellään konserteissa. Esimerkiksi norjalainen Edvard Grieg vaikutti 1900-luvun ranskalaiseen musiikkiin, erityisesti Debussyn tuotantoon. Toinen hyvä esimerkki on monen pohjoismaisen säveltäjän opiskelu Leipzigissa aikana, jolloin Mendelssohn ja Schumann olivat siellä merkittävässä roolissa. Leipzigissa tavattiin, solmittiin ystävyyssuhteita ja tuotiin vaikutteita takaisin kotirintamalle. Leipzigissa kohtasivat muun muassa norjalainen Christian Sinding, ruotsalainen Amanda Maier, hollantilainen Julius Röntgen (myöhemmin Maierin puoliso) sekä tanskalainen Niels Gade. Heille on omistettu konsertti nimeltä Kaikki tiet vievät Leipzigiin.
Luontoyhteys
Lähes kaikkien Pohjoismaiden säveltäjien inspiraation lähteenä on ollut ja on edelleen luonto ja vaikuttavat maisemat. Ainola ympäristöineen kuuluu Jean Sibeliuksen musiikissa, Edvard Griegin musiikissa voi kokea Norjan vuonojen ihailun. Suomeen kotiutuneen säveltäjän Matthew Whittallin inspiraation lähteenä on ollut Lapin Pirunportti. Se yhdistetään kesän konsertissa Ludwig van Beethovenin maaseudun luonnosta ja rauhasta innoituksensa saaneeseen Pastoraali-sinfoniaan. Vivaldin Vuodenajat puolestaan saa rinnalleen pohjoismaisten säveltäjien vuodenaikoja.
Naissäveltäjät
Yksi tärkeä pohjoismainen teema on tasa-arvo. Kamarimusiikki musiikinlajina on erityisesti tasa-arvon harjalla oloa. Tasa-arvosta muistutellaan pitkin festivaalin kahta viikkoa naissäveltäjien kautta. Mukana ovat kesän säveltäjän Josefine Opsahlin rinnalla muun muassa suomalaiset Kaija Saariaho, Outi Tarkiainen ja Cecilia Damström. Ruotsalaisista naissäveltäjistä esille tuodaan muun muassa säveltäjä Elfrida Andrée. Hän kapinoi naisille luotua mallia vastaan ja raivasi naisasianaisena tietä niin säveltäjänä kuin ensimmäisenä naispuolisena tuomiokirkkourkurina.
Romaniperinne
Pohjoismaissa pidetään huolta vähemmistöistä, niin myös Kuhmon Kamarimusiikissa. Kesän ohjelmassa esille pääsee romaniperinne. Festivaalin viulistiksi on kiinnitetty Miritza Lundberg, josta tulee piakkoin ensimmäinen romanitaustainen musiikin tohtori Suomessa. Hänen kirjallisen lopputyönsä aihe on romanimusiikin vaikutus eurooppalaiseen klassiseen musiikkiin. Lundberg on kiinnitetty festivaalille sekä yksin että oman yhtyeensä kanssa. Festivaalilla kuullaan sekä romanikulttuurista inspiraationsa saanutta klassista musiikkia että Lundbergin yhtyeen kautta autenttista Suomen romaniyhteisön musiikkia soitettuna, laulettuna ja tanssittuna.
Nordic Noir ja Nobel-palkinnot
Voiko pohjoismaisesta kulttuurista jättää pois dekkarikirjallisuuden? Kuhmon Kamarimusiikin mielestä ei voi. Nordic Noir -tyylin isä on ehdottomasti ruotsalainen Henning Mankell. Kuinkahan moni tietää, että Henning Mankellin samanniminen isoisä oli säveltäjä? Nyt perhe yhdistetään kirjallisuuden ja musiikin osalta samaan konserttiin. Mankellin sukua kuullaan luettuna ja soitettuna. Eikä tässä kaikki. Suomalaisen, Islannista inspiraation saavan dekkaristi Satu Rämön tekstejä yhdistetään islantilaisen musiikin kanssa. Tekstien lukijaksi konserttiin saadaan viime vuosina kansainvälistäkin tunnustusta työlleen ansainnut näyttelijä Alma Pöysti.
Jos pohjoisesta teemasta ei voi jättää pois dekkarikirjallisuutta, ei pois voi jättää myöskään Nobel-palkintoja. Yhdessä kesän konsertissa kuullaan teoksia, joiden kaikkien inspiraationa on ollut Nobel-palkittujen kirjailijoiden tekstejä.
Supertähdet – nykyiset, unohtuneet ja uudet
Pohjoismaiset supertähdet -konsertissa puolestaan käydään lävitse klassisen maailman suuria tähtiä. Joukossa ovat niin Sibelius, Nielsen, Saariaho kuin Griegkin, mutta tähtien joukkoon nostetaan myös unohtuneita ja uuden polven tähtiä. Yksi tällainen unohdettu oli suomalainen Agnes Tschetschulin. Hän opiskeli Berliinissä aikansa tunnetuimman viuluvirtuoosin, Johannes Brahmsin ystävän, Joseph Joachimin oppilaana. Agnes sävelsi ja konsertoi aktiivisesti ja olisi varmasti ollut supertähti, jos hän ei olisi ollut nainen.
Islantilainen Daniel Bjarnason sen sijaan on nykyajan supertähti, monin palkinnoin palkittu säveltäjä ja kapellimestari. Tähtikaartiin nostetaan myös norjalainen superviulisti Ole Bull, joka valloitti Amerikan ja perusti sinne oman utooppisen Olenia-yhteisönsä. Ole Bull vieraili Helsingissä vuonna 1838, jäi muistiin jopa Zacharias Topeliuksen päiväkirjamerkintöihin ja synnytti varsinaisen viulubuumin Etelä-Suomeen.
Laulu ja veisuu
Laulu ja veisuu ovat raikuneet Pohjolassa aina. Hymneille on oma konserttinsa. Siinä kuullaan eri maiden kansallislauluja ja niiden ihmeellisiä yhtymäkohtia. Tanskasta löytyy muun muassa kaksi kansallislaulua, toinen kuninkaalle ja toinen kansalle; samoin Norjasta, joista toinen paljastuu melodialtaan Englannin kansallislauluksi. Suomesta esille nostetaan Finlandia, joka oli hetken ajan myös Biafran kansallislaulu. Konserttiin yhdistetään myös muun muassa Etelä-Afrikan kansallislaulu, joka paljastuu tutuksi Kuule isä taivaan -virreksi ja saa varmasti myös uusia ulottuvuuksia, kun sen esittää eteläafrikkalainen, yläsävellaulutaituri Gareth Lubbe. Monissa konserteissa yleisö pääsee mukaan laulamaan. Ruotsissa suuressa suosiossa oleva Allsång-tyyppinen tapahtuma pidetään Kuhmon torilla kaikille avoimena ilmaistilaisuutena.
Hyggeilylä, fikaa, sisua ja paljon muuta
Pohjoismaisista saduista inspiroitunutta musiikkia esitetään myös omassa konsertissaan, jonka aikana yleisö saa hyggeilyn hengessä neuloa. Hyggen lisäksi pohjoismaisista elämäntapailmiöistä oman konsertin saavat myös ruotsalaisten fika sekä suomalaisiin liitettävä sisu.
Ilmastonmuutosta ja maapalloa uhkaavaa apokalyptista dystopiaa käsitellään omassa konsertissaan. Festivaalin vanha Iltama-perinne herätetään uudestaan henkiin. Taikuutta on luvassa, kun harmonikansoittaja Veli Kujala paljastuu myös taikuriksi. Lastenkonsertissa Red Nose Company herättää eloon H.C. Andersenin sadun Keisarin uudet vaatteet.
Kuhmon Kamarimusiikki on todellakin runsas. 57 maksullisessa ja 20 ilmaistilaisuudessa tullaan kuulemaan 300 teosta. Musiikkia tulee olemaan yhtä paljon kuin yhdellä sinfoniaorkesterilla vuodessa. Konserttien sisältöjä avataan päivittäin Musiikin ytimessä -nimisissä ilmaistilaisuuksissa. Taiteellisten johtajien, taiteilijoiden ja säveltäjien lisäksi aamuja on vetämässä kirjailija, toimittaja Minna Lindgren.
Kuhmon musiikkikurssit pidetään perinteiseen tapaan festivaalin yhteydessä. Kursseille ovat tervetulleita niin ammattiopiskelijat kuin aktiiviset musiikin harrastajatkin. Kesällä 2025 panostetaan erityisesti kansainvälisyyteen pyrkiviin ja kansainvälisyyden kynnyksellä oleviin kamarimusiikkiyhtyeisiin. Kurssitiedot julkistetaan helmikuussa.
Kesän kuvataiteen näyttely rakennetaan yhteistyössä Grafiikanpaja Himmelblaun Pertti Ketosen ja taideasiantuntija Markku Valkosen kanssa. Kuhmo-taloon tulee valokuva- ja videotaiteilija Elina Brotheruksen näyttely. Kamarimusiikkikeskuksen Gallerian näyttelyn tekee Latitute 64. Leveyspiirin -työryhmä. Työryhmään kuuluvat mm. tekstiilitaiteilija Ariadna Donner ja luontokuvaaja Ville Heikkinen.
Kesän pääkonserttipaikkoina on kolme erilaista puurakennusta: Kuhmon puukirkko vuodelta 1816, Kuhmo-talo vuodelta 1993 ja Tuupalan alakoulu vuodelta 2018. Lähialueen konsertit ovat Lentiiran ja Sotkamon kirkoissa. Sotkamon konsertti on Sotkamo-päivän pääohjelma.
100 taiteilijaa
Festivaalilla esiintyy noin 100 kansainvälistä taiteilijaa. Pohjoismaiset taiteilijat ovat keskiössä. Norjasta mukaan saadaan muun muassa Vertavo-kvartetti, Tanskasta lauluyhtye Theatre of Voices, huilisti Janne Thomsen ja pianisti Marianna Shirinyan ja Ruotsista sellistit Torleif Thedéen sekä Jakob Koranyi. Koti-Suomea edustavat muun muassa pianisti Paavali Jumppanen, viulisti Tami Pohjola, alttoviulisti Lilli Maijala, sellisti Senja Rummukainen ja jousikvartetti Meta4. Aivan uusia tuttavuuksia ovat muun muassa Tallinnan kamariorkesteri, Miritza Lundbergin romaniyhtye sekä australialainen, edellisen Melbournen kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun voittaja Affinity-kvartetti. Aiempien vuosien suosikeista mukaan saadaan mm. barokkiyhtye Scherzi Musicali ja Paddington-trio.
Talous
Kuhmon Kamarimusiikin ja kurssien yhteinen talousarvio on miljoona euroa, josta Kuhmon Kamarimusiikin osuus on 920 000 euroa ja kurssien 80 000 euroa. Festivaalin budjetista lipputuloilla pyritään kattamaan 55 % ja yhteistyökumppanien tuella 10 %. Taiteen edistämiskeskuksen ja Kuhmon kaupungin avustuksien odotetaan kattavan 31 % budjetista ja muiden avustusten 4 %. Kurssien budjetista 63 % on kurssimaksujen osuus ja avustusten ja muiden tuottojen osuus 37 %.
”Kuhmon Kamarimusiikin tärkein arvo on korkea taiteellinen taso, mistä haluamme pitää kiinni vaikeinakin taloudellisina aikoina. Näin runsasta festivaalia ja sen kursseja ei saa toteutettua pienemmällä budjetilla”, kertoo toiminnanjohtaja Sari Rusanen. ”Uskomme vakaasti, että ohjelmamme on niin upea, että taloudelliset tavoitteet saavutetaan”, jatkaa Rusanen.
Kuhmon Kamarimusiikin yritysyhteistyökumppaneita ovat OP Kuhmo, OP Kainuu, Kainuun Sanomat, Kuhmo Oy, No-Pan Auto Oy ja Osuuskauppa Maakunta. Muihin avustuksiin kuuluvat mm. Koneen säätiöltä saatu 10 000 euron apuraha romanimusiikin esittämiseen Kuhmossa sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastolta saatu 25 000 euron tuki tanskalaisten säveltäjien ja muusikoiden esilletuomiseen. Scherzi Musicali -yhtyeen esiintymismatkaa festivaalille tukee Wallonie-Bruxelles International.
Ohjelma: www.kuhmofestival.fi
Festivaalin sivuille