16.05.2017
Kansainvälisyys on kuulunut Kaustisen kansanmusiikkijuhliin alusta asti
Jo ensimmäisistä kansanmusiikkijuhlista alkaen Kaustisella on puhaltanut kansainvälisyyden henki. Joka vuosi juhlien ohjelmassa on ollut kattava kattaus ulkomaisia vieraita, rivipelimanneista kansainvälisiin tähtiin. Erityisesti Pohjoismaat on aina ollut juhlilla hyvin edustettuna.
”Ulkomaisen kansanmusiikin ja -tanssin voikin sanoa alusta alkaen olleen juhlien yleisilmeessä korvaamaton väriläiskä”, kuvaili Heikki Laitinen vuonna 1977. Ensimmäisillä kansanmusiikkijuhlille vuonna 1968 tuli esiintyjiä Ruotsista, Unkarista ja Virosta. Tänä vuonna Kaustisella nähdään esiintyjiä etenkin Skandinaviasta ja Baltian maista sekä muun muassa Fiddler’s Bid Iso-Britanniasta, Laura Cortese and the Dance Cards Yhdysvalloista ja Davide Salvado Espanjasta.
Kirkkaimmin loistava kansainvälinen tähti on varmasti romanialainen Taraf de Haidouks, romanimusiikin supertähti joka ponnahti kansainväliseen tietoisuuteen jo 1990-luvulla ja esiintyi Kaustisella ensimmäisen kerran pian sen jälkeen. Yhtye koostettiin Clejani-kylän perinnemuusikoista, jotka eivät ennen ensimmäistä kiertuettaan olleet koskaan käyneet ulkomailla. 25 vuoden ajan muusikkokunta on koko ajan uudistunut tasaisesti – riveissä soittaa jo kolmannen polven bändiläisiä! Taraf de Haidouks esiintyy Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla torstaina 13.7.2017.
Musiikki luo sävelsiltoja
Kansainväliset vieraat on kautta aikojen toivoitettu tervetulleeksi, ja taidot ovat tehneet vaikutuksen puolin ja toisin. Kaustislainen musiikkivaikuttaja Mauno Järvelä muistelee muun muassa ensimmäisten kansanmusiikkijuhlien Taalainmaan vieraita.
”Kyllähän pelimannit Taalainmaalta säväyttivät silloin. Ei täällä tiedetty, kuinka hienoa perinnettä Ruotsissa oli. Ruotsi on muutenkin ihan oma lukunsa juhlien historiassa, sieltä on tullut vuosien varrella lukuisia vieraita, jotka ovat aina kotiin palatessaan kertoneet Kaustisesta muillekin.”
Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla Järvelä itsekin on saanut ensikosketuksensa monenlaiseen musiikkiperinteeseen, muun muassa kuullut ensimmäistä kertaa 7/8-tahtilajeja perinnesoittajien soittamina. On solmittu kontakteja ja pidetty vieraista huolta, Järvelä hymyilee.
”Muistan esimerkiksi yhden bluegrass-yhtyeen Amerikasta, jonka englannin kieli oli kaikille vaikea ymmärtää. Kuskasin autolla ympäriinsä, esittelin paikkoja ja soiteltiin tietysti yhdessä. Tällaista se aina on! Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä toiset tekee. Ainakin minun mielestäni perinnefestivaaliin kuuluu tervettä vuorovaikutusta, tuli ihmiset ihan mistä päin maailmaa tahansa.”
Mauno Järvelä on ollut luomassa nykyään legendaarista Näppäripelimannitoimintaa lapsille, ja siinäkin kansainvälisyys on ollut luonteva osa kokonaisuutta. Kaustisen kansanmusiikkijuhlillakin on nähnyt Näppäreiden pohjoismaista ja balttilaista yhteistyötä. Muita vierailuja on tehty Etelä-Afrikkaan asti.
”Tieten tahtoen olen ajanut kansainvälisyyttä. Kielikynnys ylittyy niin helposti musiikin avulla, sen huomaa erityisesti kun liikkuu lasten kanssa maailmalla.”
50. Kaustinen Folk Music Festival 10.-16.7.2017