Tampereen Teatterikesän pääohjelmiston esityksissä kuuluu sivullisten ääni

Esitysvalinnoista vastaavan taiteellisen johtoryhmän – Milja Sarkolan, Miko Jaakkolan ja Erik Söderblomin – sanoin: ”Olemme tänä vuonna halunneet nostaa esiin sivuutetut, karkotetut, toiseutetut, hylätyt, unohdetut. Tarinoita ja kohtaloita, jotka harvemmin pääsevät sinne, missä kansallisen identiteetin ydin muodostuu.”

Pääohjelmistossa on mukana 19 produktiota, ja näytöksiä on kaikkiaan 42. Ulkomaisia vieraita saapuu muun muassa Ruotsista, Belgiasta, Iso-Britanniasta / Valko-Venäjältä, Virosta ja Unkarista.

Ruumiillisuuden, yhteenkuuluvuuden ja vapauden teemat

Teatterikesä on mukana Pirkanmaan festivaalien Sananvapauden tarina -hankkeessa, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tämänvuotinen pääohjelmisto heijastaakin laaja-alaisesti (sanan)vapauden teemaa.

Festivaali saa vieraakseen yhden maailman vaikuttavimmista underground-teattereista, Belarus Free Theatren. Teatterin perustajat asuvat maanpaossa Iso-Britanniassa, ja ryhmä toimii Valko-Venäjällä maan alla poliittisen vainon takia. Esitys Burning Doors kritisoi ilmaisunvapauden riistoa taiteilijoiden henkilökohtaisten kokemusten kautta. Todistajakertomuksensa esitykseen on antanut muun muassa Pussy Riotista tunnettu aktivisti Maria Alyokhina.

Ruotsin kansainvälisesti tunnetuin nykytanssiryhmä Cullbergbaletten juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan tuoden Tampereelle Protagonistin: teoksen ihmisyydestä sekä johonkin kuulumisen tärkeydestä. Koreografiasta vastaa eurooppalaisiin kärkikoreografeihin lukeutuva Jefta van Dinther. Esitys tuotetaan yhteistyössä Tampere-talon kanssa.

Itsensä ja yhteisönsä löytämisen ilosanomasta laulaa Tom of Finland. Turun Kaupunginteatterin kiitetty musikaali kertoo Touko Laaksosen matkan maailmanlaajuiseen kulttimaineeseen. Libretto on Tuomas Parkkisen käsialaa, sävellyksestä vastaavat Jussi Vahvaselkä ja Jori Sjöroos, ohjauksesta ja koreografiasta Reija Wäre.

Leea Klemolan Kuopion kaupunginteatteriin käsikirjoittama ja ohjaama Vaimoni, Casanova käsittelee myös elämänhalua ja lisäksi vanhenemista. ”Klemolainen” tragikomedia nostaa tarkasteluun häpeän, himon ja halun sekä hyväksytyksi tulemisen tarpeen.

Anna-Mari Karvonen on tehnyt tarkkanäköisen ohjauksen Svenska Teaterniin saksalaisen Roland Schimmelpfennigin menestysnäytelmästä. Peggy Pickit ser Guds ansikte on tragikoominen kuvaus maailmasta, missä ihminen on järkeillyt itsensä Jumalan paikalle.

Vuoden teatteri -titteliä kantaa Riihimäen Teatteri, jolta nähdään Elina Snickerin teos Puolustusvoimat, rakastettuni. Se kertoo isästä ja tyttärestä, jotka ovat eksyksissä armeijan ulkopuolisessa maailmassa: ilman autoritäärisesti toimivaa järjestelmää oma kehokin tuntuu vieraalta.

Paikallisen tuulahduksen festivaalille antaa Teatteri Telakka Juha Hurmeen ohjauksella Hullu. Esitys nostaa keskiöön ihmisen pirstaloituvan mielen ja näyttää, kuinka ihminen voi rakentua havainto havainnolta uudelleen.

Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelmasta, Nätyltä valmistunut Emilia Kokko puolestaan tuo festivaalille esityksensä Genderfuck – sukupuolipoetiikkaa, joka pohtii sukupuolen käsittämättömyyttä.

Unohdetut ja toiseutetut

Koreografi Sonya Lindfors on muuttanut suomalaista tanssi- ja esityskulttuuria, mistä Teatterin tiedotuskeskus myönsi hänelle vastikään TINFO-palkinnon. Lindforsin Noble Savage tutkii toiseuttamisen prosesseja ja kysyy, kuka saa esittää ketä ja miten. Yleisradion kanssa yhteistyössä toteutettavat esitykset esitetään Mediapoliksessa, Tohlopissa. Esitykset taltioidaan ja niistä nähdään kooste Yle Teemalla.

Kansallisteatterin Arktinen hysteria puolestaan käsittelee suomalaista sukupolvihistoriaa unohdetusta näkökulmasta. Romaanin ensimmäinen dramatisointi tuo näyttämölle paitsi Marko Tapion romaanisarjan kaksi julkaistua osaa, myös hänen kesken jääneet luonnoksensa teoksen päätösosista. Ohjauksesta vastaa Atro Kahiluoto.

Helsinkiläinen Aurinkoteatteri vierailee toistamiseen festivaalilla. Sanna Hietalan käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Saalistajissa ollaan terapiayhteiskunnan tuolla puolen.

Ruotsalaisen Lumor-teatterin palkittu näytelmä People Respect Me Now kertoo tarinan kouluväkivallasta. Teoksessa yksilö törmää pohjoismaiseen byrokratiaan. Byrokratian viidakossa kamppailevat myös Karkotetut-esityksen henkilöt. Porilaisen Rakastajat-teatterin esitys vie karkotettujen maailmaan ja tutkii palautuspäätöksiä. Ohjaus on Elina Izarra Ollikaisen.

Poikkitaiteellisuus ohjelmistossa vahvasti läsnä

Tänä vuonna pääohjelmiston erityispiirre on myös poikkitaiteellisuus. Belgialaisen kuvataiteilijan Miet Warlopin veistoskonsertti Fruits of Labor on sekoitus performanssia, installaatiota, runoutta ja rock-konserttia.

Kristian Smedsin Kansallisteatteriin ohjaama just filming tarttuu taiteenlajeista elokuvaan. Esityksen työryhmä on vahvasti kansainvälinen, näyttelijöinä nähdään unkarilainen Annamária Láng ja virolainen Juhán Ulfsak.

Nykysirkusta ja teatteria yhdistää taidolla Sivuhenkilöt-esitys. Alma Lehmuskallion ohjaus käsittelee marginaaliin jäämistä ja sivullisuutta kohtalona. Suomen kunnianhimoisinta nukketeatteria tehdään Turussa, josta Teatterikesään saapuu Aura of Puppetsin ja Tehdas Teatterin yli 20-hengen nukketeatteriesitys Romeo ja Julia. Tässä klassikon uudelleentulkinnassa rakastavaiset on tuotu kaatopaikkaslummiin.

Vuonna 2016 perustetun HYPE-kollektiivin Father Fucker purkaa miehistä taiteilijamyyttiä. Trash-teatteriksi määritelty teos on yhdistelmä musiikkia, lavarunoutta, liveinstallaatiota ja tanssia. Ohjaus on Sara Mellerin.

Palkitun belgialaisen Ontroerend Goed -ryhmän World Without Us kertoo, mitä tapahtuu, kun ihmisiä ei enää ole – ja sivilisaation jäljet häviävät maapallolta. Meditatiivinen ennustus on yhdistelmä tiedettä, fiktiota ja filosofiaa.

Tampereen Teatterikesä järjestetään 7.-13.8.2017.

www.teatterikesa.fi