09.07.2015
Kimmo Pohjonen ja Ismo Alanko tutkiskelevat ihmisääntä Kaustinen Folk Music Festivalilla
Haitarishamaani Kimmo Pohjonen ja rocklegenda Ismo Alanko tuntevat toisensa jo vuosien takaa, mutta pari vuotta sitten uudenlainen yhteistyö näki päivänvalon.
”Siitähän on jo kymmenen vuotta, kun soitin Ismon bändissä”, Kimmo Pohjonen muistelee. ”Vuonna 2013 alettiin sitten miettiä, että voitaisiin ihan paineettomasti kehitellä jotain yhdessä.”
Punaisena lankana uudessa projektissa on ihmisääni ja ääni-improvisaatio.
”Hiekkalaatikolla leikkimisestähän se lähti”, nauraa Pohjonen. ”Homma alkoikin tuntua erittäin hyvältä, alkoi syntyä musiikkia, ja askel kerrallaan tämä on muotoutunut omannäköiseksi kokonaisuudeksi. Kumpikaan meistä ei liiku ihan sillä tyypillisimmällä alueellaan. Minä olen toki käyttänyt ääntä, mutten pääinstrumenttina. Ismo taas käyttää yleensä sanoja, ja tämä on kokonaan non-verbaalista musiikkia.”
Kolmantena pyöränä toimii Tuomas Norvio, joka vastaa äänisuunnittelusta ja sampleista. Soittimiakin tuli mukaan, vaikka ne aluksi loistivat poissaolollaan. Ismo Alangon soittimina on kitara ja viulu, Kimmo Pohjonen soittaa haitariaan – ja yhä uusilla tavoilla.
”Lauluamme sämplätään myös siten, että voin soittaa sitä haitarin kautta. Tällaiseen en ole itse törmännyt aikaisemmin.”
Pohjonen Alanko -kokoonpanon ensiesiintyminen tapahtui viime talvena Etnosoi!-festivaalilla, ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla se nähdään perjantaina klo 20 Keskipohjanmaa-areenalla.
”Kaustisellehan on aina kiva tulla”, Kimmo Pohjonen toteaa. Pohjonen esiintyy samana päivänä myös Pinnin poikien kanssa Arto Järvelän 50-vuotisjuhlakonsertissa ja Erkki Rantaviita -teemakonsertissa. ”Ei sentään yhtä monta keikkaa kuin parhaimpina vuosina, jolloin niitä taisi olla 27”, hän muistelee.
Kuninkaantietä pitkin uusmaalaisten seurassa
Tänä vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlien teemamaakunta on Uusimaa, josta saapuu juhlille lähes 250 soittajaa, laulajaa ja tanssijaa.
Uudenmaan pääesitys ”Kuninkaantiellä Lohjalta Loviisaan” nähdään perjantaina klo 13 Keskipohjanmaa-areenalla. Torstai-iltana uusmaalaiset esiintyvät myös iltamissa ja kansantanssikonsertissa.
Kavalkadissa kuljetaan Kuninkaantietä pitkin ja pysähdytään matkan varrella nauttimaan musiikista ja tanssista eri paikkakunnilla.
Esiintyjien joukossa on maakunnan erilaisia ryhmiä kuten Espoon pelimannit, Pohjola Project, Ellun Kamut, Katrilli, Kärri ja Helsingin pelimannit. Taiteellisesta johdosta ja yhteiskoreografioista vastaa mestarikansantanssija Antti Savilampi, musiikin johdosta musiikin maisteri Jari Komulainen. Kokonaisuuden suunnittelusta vastaavat Anja Hinkkanen, Pauliina Pajala ja Tony Wallius Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistyksestä.
”Ohjelmassa on kappaleita eri paikkakunnilta, ja on myös pyritty saamaan mukaan eri rytmilajeja, ettei olisi pelkästään polkkaa ja valssia”, hymyilee Jari Komulainen. ”Yhteissoittokappaleita on noin puolet, ja melkein kaikissa yhteissoitossa on myös mukana tanssi jossain muodossa. On sekä koreografioita että vapaamuotoista tanssia – yleisöäkin saatetaan hakea tanssimaan!”
Musiikkipuolella perinteisten kappaleiden lisäksi mukana on uusia sävellyksiä esimerkiksi Komulaisen, Jaakko Heikkisen ja Torvald Jungebrandin kynästä. Mainittakoon myös Minna Torpan säveltämä Heinäkuu-polkka, joka voitti viime kesänä Perinnearkun jamipolkka-sävellyskilpailun.
”Aika paljon suomenruotsalaista ohjelmistoa on mukana”, kertoo Komulainen. ”Osa kappaleista on vähän vanhakantaisempia, mutta myös Georg Malmstén on päässyt mukaan edustamaan Helsinkiä.”
Soittimisto on perinteinen ja monipuolinen. Mukana ovat klarinetit, viulut, haitarit (lähinnä kaksirivisiä), harmoonit, kitarat, bassot, huuliharput, mandoliinit ja suuri joukko laulajia.
”Lopullinen kokoonpanohan selviää vasta perjantaiaamuna”, Komulainen hymyilee.
Mestarin laulut uudelleen esille
Mestarikansanlaulaja Erkki Rankaviita (1927–2009) nostetaan tänä kesänä uudestaan esille. Kansanmusiikki-instituutti julkaisee Rankaviidan elämäkerran nuottiliitteineen sekä komean levypaketin, jossa on mukana jo kauan sitten loppuunmyytyjä äänitteitä ja DVD sekä arkistonauhoista koottu uusi kokoelma osittain ennenjulkaisematonta materiaalia.
Rankaviitaa juhlitaan myös kansanmusiikkijuhlien teemakonsertissa ”Haravasta katkes pii”, perjantaina klo 17.30 Keskipohjanmaa-areenalla.
Projektin taustalta löytyy musiikintutkija Tuuli Talvitie, joka teki pro gradu -tutkielmansa Erkki Rankaviidasta 2000-luvun alussa ja on kirjoittanut nyt julkaistavan elämänkerran.
”Jo silloin ajatuksena olisi tehdä sen pohjalta populaari julkaisu, mutta eri syistä se jäi tuolloin toteuttamatta. Viime vuonna Erkin kuolemasta oli kulunut viisi vuotta, ja pidettiin muistokonsertti Karijoella. Silloin nostimme yhdessä Hannu Sahan ja Kari Peltoniemen kanssa ajatuksen esille uudestaan. Kansanmusiikki-instituutti saatiin kiinnostumaan hankkeesta, ja nyt julkaisu on valmis.”
Mikä Erkki Rankaviidassa on erityistä, mikä hänessä jaksaa viehättää?
”Alunperin ihastuin kyllä lauluääneen ja karismaan”, Talvitie muistelee. ”Sitten kun tutustuimme paremmin, niin persoona viehätti.
Hänessä oli sopiva paketti perinteistä eteläpohjalaista maanviljelijää ja taitelijasielua, korpifilosofia.”
Hyvä tarinankertoja oli myös helppo haastateltava.
”Kymmenen tuntia ei riittänyt mihinkään, haastattelumateriaalia kerääntyi kymmeniä tunteja vuosina 2001–2003. Silloin Erkin muisti vielä pelasi ja hän oli skarppi. Hän muun muassa tarkisti itse koko graduni, 300 sivua!”
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien konsertin kanssa on ahkeroinut etenkin Kari Peltoniemi Karijoelta. Mukana ovat muun muassa Roikastajat, Tallari, Duo Mäsä, Topi Rajala, Erkki Luumi ja Marttilan Piilopelimannit, Vuoden speliyhtye. Komeasti aloitetaan, kun Pinnin pojat eli Kimmo Pohjonen ja Arto Järvelä esittävät konsertin nimikkokappaleen.
”Pelkästään Pinnin poikien saaminen taas lavalle on jo itsessään huikeata! Kaikki konsertin kappaleet ovat Erkin ohjelmistosta, yhtään täytebiisiä ei tarvittu. Suurin osa esityksistä lienee niin sanotusti perinteisiä versioita, mutta esiintyjillä on ollut vapaat kädet sovitusten suhteen.”
Uuden julkaisupaketin myötä on jälleen hyvät mahdollisuudet löytää Erkki Rankaviidan musiikki.
”Minulta on kyselty usein hänen laulujaan, ja olenkin usein lähettänyt niistä nuotteja eri ihmisille. Nuottiliitettä varten Hannu Kella on tehnyt niistä todella laulaja- ja soittajaystävälliset versiot.”
”Erkin toivehan oli, että laulut eläisivät edelleen,” Tuuli Talvitie kiteyttää. ”Lauluja ei ole tehty arkistoihin pölyttymään tai edes levylle, ne on tarkoitettu laulettaviksi!”
KAUSTINEN FOLK MUSIC FESTIVAL
6.-12.7.2015